maanantai 29. lokakuuta 2012

Mika Lindbergin jälkileiri

Huhhuh, olipas asiantäyteinen viikonloppu. Tässä riittää sulateltavaa pidemmäksi aikaa. (kuvat Päivi Saarilahti)



Perjantaina aloitettiin "teoriatunnilla", käytiin läpi leiriin osallistuvien koirakoiden tilanne ja pohdittiin ongelmia. Lisäksi käytiin läpi Mikan oma "ihanne koiran koulutus"-malli, eli teoriassa koiran koulutus pennusta aikuiseksi jäljestäväksi koiraksi.

Lauantaina aamulla kellon soidessa oli ulkona kaamein mahdollinen keli jäljestyksen kannalta, eli tuli lunta taivaan täydeltä. Siitä huolimatta suuntasin koira, namit sekä jälkiliina autonperässä pellonreunaan. Lumisade taukosi onneksi suht nopeasti ja pääsimme tallomaan jälkiä. Talloin Pelille ensin sellaisen harjoituksen kuin olen viimeksi tehnyt. Peli ajoi jäljen hyvin, mutta sen jäljestystyyli oli nokkiva, kuten tiesinkin, kevyt ryntääminen saatiin pois puhtaasti liinankäsittelyn muuttamisella.
Päivän toinen jälki tehtiin sitten Mikan ohjeitten mukaan talloen erilailla kuin olen tähänasti tallonut. Minähän olen astunut askeleet vierekkäin, lähelle toisiaan, mutta selvästi siis kahden kengän leveydelle (ellei jopa kolmen), nyt tallottiin askeleet toistensa perään (=yhtenäinen hajuvana), askelten väli n.10cm ja 100m jäljellä 4 jalan "laahausta" ja niissä runsaasti nameja. Nyt Peli jäljesti toivotulla "Pluto-tyylillä" nenä intensiivisesti maassa, selvitti upeasti kaarrokset ja oli siellä 90 asteen kulmakin :) 6 askeleen matkalla oli 1 palkaton askel.



Sunnuntaiaamuna satoi taas jalkarättejä. Ensimmäinen porukka pääsi silti ajamaan jälkensä tyvenessä, mutta Pelin kohdalla kävi huono tuuri. Jäljen tallomisen ja ajamisen välissä (vaikkei kyse ollut pitkästä ajasta) ehti sataa varmaan sentti lunta. Hyvä kun askeleet näkyivät, namit olivat lumen alla piilossa ja pentu ei niitä löytänyt. Uskomattoman kauan se jäljesti palkatta, mutta kulman kohdalla tuli epäusko. Ei noin kokematon pentu selvinnyt vielä tehtävästä kun palkkaa ei ollut kuulunut. Aikansa se pyöri ja löysi sitten lopulta pienen avustuksen saattelemana takaisin jäljelle. Samanlainen herpaantuminen tapahtui toisenkin kerran mutta päästiin kuitenkin loppuun. Jälki oli tallottu samaan tyyliin kuin eilen, se oli vain hivenen pidempi.
Koska tämä jälki "epäonnistui" näin isosti, tehtiin pelille sateen tauottua vielä lyhyt täysin namitettu jälki jonka se ajoi todella hienosti. Toki se oli lyhyt, mutta oli siinä jyrkkä kaarros jonka se selvitti hienosti.



Jatko ohjeiksi saatiin nyt jatkaa näitä, lisätä pituutta ja talloa jäljet niin, että niissä on kaarroksia ja kulmia lisäämässä haastetta. Alkuun namitetaan 8/10 askeleesta ja siitä sitten hissuksiin ruokaa vähennetään jäljeltä ja loppupalkan suuruutta ja arvoa kasvatetaan. Myös esineitä voi treenata ja ne voi tuoda jäljelle.

Ensimmäistä kertaa elämässäni toivon että lumi sulais pois ja päästäs vielä tekemään edes muutama jälki ennen pitkää talvea. Keväälle on suuntimat selvät ja Mika tulee taas kesäkuussa meitä kouluttamaan :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti