Viimeinen Nextari oli toukokuun viimeisenä viikonloppuna ja sen lisäksi päästiin Elinan yksärille männäviikolla. Luotto koiraan radalla lisääntyy kokoajan ja sitä kautta homma alkaa skulata. Edelleen vaikeata on pujottelun loppu, kun sinne lyödään vaikeuskerrointa lisää. Tätä siis pitää edelleen treenata.
Pääsiäisen jälkeen ei olla siis kisattu yksiäkään kisoja ja nyt päästiin Juhannuksena taas TSAUlle pitkästä aikaa. Ohjelmassa oli kolme rataa, yksi hypäri ja kaksi agirataa. Ensimmäisenä näistä Räsäsen Minnan hypäri joka oli kuin meille tehty. Kokoajan sopivast tekemistä ja ohjelmaa niin koiralle kuin ohjaajallekin, rata minun mieleeni <3 Tässä nähtiin taas sellainen "melkein nolla", joka kaatui ohjaajan tutustumisvirheeseen. Rataantutustumisessa kuvittelin ehtiväni muurin jälkeiseen pakkovalssiin (jep, päädyin siihen kun en luota koiraan päällejuoksuissa) ja siihenhän se sitten kosahti. Tästä oppineena lakkaan päättämästä koiran puolesta ja teen vaan asiat sille mahdollisimman helpoksi ja ohjaan ajoissa. Mieluummin heikompi ohjaus ajoissa (jolloin koiralla on aikaa reagoida) kuin varmempi liian myöhään.
Kaksi seuraavaa rataa meni treenailuksi. Ensimmäisellä työnsin itse koiran väärään keppiväliin, kun seisoin sen edessä niin ettei se nähnyt koko keppejä, ja toisella kuvittelin sen karkaavan keinulta mutta Peli napotti keinun alastulolla kuin oppikirjasta ja minä olin keinun aikana ehtinyt jo aivan liian kauas niin että seisoin taas kerran sen edessä ja peitin esteen, eli ohimeno hypystä ja putkeen karkaaminen.
Päälimmäisenä kuitenkin tosi hyvä fiilis. Ne on pikkujuttuja nuo meidän virheet. Ne koostuu enemmän siitä että mulla ei vielä ole täyttä hahmotusta siitä miten koira kisatilanteessa radalla toimii, ja oletan vääriä asioita. Nyt toivon että pääsemme kisaamaan vähän enemmän ja sitä kautta saisin kiinni sen kuuluisan punaisen langan päästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti