keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kyllä se kotona osaa

jep, tuttu lause.

Lauantaina oltiin Pelin kanssa TAMSKin kisoissa Lempäälässä. Ekalla radalla pysyi lähdössä ja seuraavilla ei sitten sinne päinkään. En kokenut jännittäväni, mutta tiedän että olen itse erilainen, kun en luota koiraan siinä lähtötiltanteessa. Eli nyt pitäisi saada sitten se kuuluisa oma pää toimimaan kisoissa samalla lailla kuin treeneissä. Olla yhtä selkeä jotta Pelin olisi helpompi toimia. Kuvat TAMSKin kisoista lauantailta.




Eihän se siis matkaan ammu, mutta nousee ja vikalla radalla oli jopa ottanut askeleen (minkä näin videolta) ennen luvan saantia. Ja koska se lähdössä odottaminen on suoraanverrannollinen siihen, kuinka Peli tulee radalla ohjaukseen, en voi lipsua tässä yhtään. Kisat 2.radalla päättyivät maksi1:iin joten käytin tilaisuuden hyväkseni ja hain Pelin autosta tekemään vielä lähtöharjoituksia siihen samalle radalle, kisat kun olivat vielä 1.radalla käynnissä eli häiriö ns. vastaava kuin oikeisa starteissa. Jep, ei pysynyt. Palautin rauhallisesti takaisin aina vain. Musta tuntui jotenkin että Peli ei yhtään keskittynyt, se näytti aina vaan siltä että JOOJOO, mennään nyt jo. Sain kuitenkin onnistuneitakin suorituksia joista palkkasin lelulla tai pyytämällä parin ekan esteen yli. 



Koska olen periksiantamaton tyyppi, aloitin treenin heti sunnuntaina. Olen nyt näiden muutaman päivän aikana vienyt malttamisen uudelle tasolle. Koska omalla treenihallilla koira ei ole ollenkaan samanlaisessa mielentilassa kuin kisapaikalla, ja nämä odottamiset sujuvan jo mitenpäin vaan, päätin astua askeleen eteenpäin. Koirat autosta ja istumaan hallin oven eteen (pari metriä irti ovesta). Itse sisälle halliin ja siitä sitten yksitellen Pomo ensin nimellä ja sitten Peli tule-käskyllä. 3-4 kertaa jouduin palauttamaan Pelin takaisin istumaan ja uusimaan harjoituksen mutta lopulta se toimi. Olen kipeä ja eilen suuntasin pellolle heittelemään frisbeetä. Siellä Peli joutui malttamaan paikallaan istuen sen että Pomo kutsuttiin autosta sen ohi ja Pomolle heiteltiin maltillisesti kiekkoa. En joutunut palauttamaan kuin kerran!! p.s. Peli rakastaa frisbee-heittelyä!



Illalla oli tokotreenit joissa tehtiin paikallaoloja. Peli suoritti paikallaistumisen 1,5min ja paikallamakaamisen 3min ja minä olin lähes kokoajan piilossa (en ole tenyt piilossa oloa vielä kuin ihan käväisemällä). Ei tässä näineen tietty mitään, mutta kun tähän treenin lisätään hallissa olleet häiriöt: sermin takana agilitytreenit joissa radalla haukkuvia koiria ja edessä läpinäkyvän aidan takana toisen ryhmän koirat syöksähtelevät ruutuun. Voin sanoa että olen todella tyytyväinen Pelin suoritukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti