niin, mun ja Pelin suhde on ottanut aimoharppauksen eteenpäin. Tällä viikolla me on jotenkin löydetty toisemme ihan eri tasolla kuin ennen :)
Leikki sujuu nyt hienosti ja sitä tehdään monta kertaa päivässä, kotona, kentillä, parkkipaikoilla...jokapaikassa...
Tällä viikolla alkoi myös pentuagi-kurssi Kaarinassa, käytiin ekaa kertaa lampailla, alettiin mutkitella jäljellä, kuultiin ekaa kertaa laukauksia...kaikkea jännää. Nämä spessu-jutut ovat selvästi nostaneet mun arvoa Peevelin silmissä :)
Pentu-agin ekalla kerralla leikittiin, tehtiin hyppyä (lähettäen, vastaanottaen ja kuljettaen) putkea sekä kontaktilla nenäkosketusta. Peli oli pätevä kaikessa: vain hypyn suorittaminen niin että kaikki suoritti samaan aikaan ja viereisellä radalla haukkuvat koirat suoritti rataa, olivat sille liikaa. Käytiin jäähyllä ja tehtiin nakkipaketin kanssa katsekontaktiharjoitusta radan reunalla ja suoritettiin hyppy sitten kun muut oli tauolla. Kotiläksyksi saatiin leikkiminen ja keskittyminen häiriössä. Tänään käytiinkin luotsinmäellä parkkiksella leikkimässä, kun kentällä oli treenit. Hienosti sujui, niin saalistus, taistelu kuin se tiistaina mahdottomalta tuntunut kuolleelle lelulle irtoaminenkin :) Ehkä se siitä, kai me joskus kyetään tekemään jotain siellä PurinaCenterin häiriössäkin :)
Keskiviikkona käytiin ekaa kertaa lampailla. Peli osoitti kiinnostusta lampaisiin ensi hetkestä lähtien, välillä oli vauhtia hurjasti, mutta olen oikein iloinen päivään ja ensikohtaamiseen lampaiden kanssa, muutaman kuukauden päästä uudestaan :)
Jep, ihan oikea Loma, ei sairasloma, alkoi eilen :)
Tänään me lähdetään Hollantiin lomalle viideksi päiväksi ja eilen töiden jälkeen kiikutettiin vanhemmat koirat hoitoon, Pomo Pälkäneelle hoitamaan hevosia ja leikkimään Telma-bokserin ja Uuno-irlanninsusikoiran kanssa. Äksy meni ainokaiseksi luottohoitolaan Nokialle, saa nähdä tahtooko kumpikaan enää kotiin ;)
Peli menee hoitoon Kyläsaareen Ansa-tädin, Rino-corgin ja hirveeharmikoira-Maksin laumaan. Odotan takaisin täysin koulutettua koiraa :D Vähintään se luvattu nouto :D
Hassua huomata kuinka rauhallinen Peeveli on yksinään nyt kun muut koirat ovat poissa. Se loikoilee lattialla, kulkee ulkona lähellä ja nätisti. Kaikki on seesteistä ja rauhaisaa, silloin kun ei tehdä mitään. Me like.
Peli on treenaillut sekalaisesti kaikenlaista, kaikenlaisissa paikoissa. Sisätiloissa nenäkosketukset laatikon päällä ovat jo PRO-luokkaa, joten pitänee siirtää laatikko ulkotiloihin. Pentu kestää liikkeen eteen ja taa ja sivuttain ja minun olon missä vain, hienosti koskee aina maata käskystä :)
Tottista on otettu kentillä (sivulle, väliin ja eteentuloa, seuraamista, käännöksiä, maahanmenoa, istumista, odottamista...) yksikseen ja lisäksi häiriössä. Kisaturistiksi Peli pääsi viime viikonloppuna kun kisattiin Äksyn kanssa Vaasassa. Alkuun meno oli kaoottista, kaikkea olisi pitänyt päästä katsomaan ja haistamaan ja maistamaan. Kun neiti sitten sai aikansa seurata tilannetta niin homma rauhoittui. Lopuksi, luokkien loputtua, leikimme kisakirjoja odotellessa nurmikolla. Leikkiminen sujuu nyt hampaiden vaihdon jälkeen hyvin. Kaikki hampaat ovat nyt mielestäni vaihtuneet, eli purukalusto on lopullinen :)
Jäljellä ollaan edetty nyt n. 60 askeleen mittaisiin suoriin joissa askelväli on jo lähes normaali ja nami joka askeleella. Peli on jäljellä erittäin innokas mutta tarkka. Valjaasta saa varsinkin alkuun jarruttaa menoa jonkun verran ettei mene ihan juoksemiseksi, mutta todella tarkasti Peli tekee töitä vaikkei jokaista namia välttämättä syökään. Syyskuussa on ilmoittauduttu toko-semppaan ja lokakuussa jälki-leirille :) Ja JEEEEE, enää reilu viikko ja Elinan pentu-agi alkaa :)
Äksyn kanssa on treenailtu agilityä ja tosiaan viikko sitten käytiin Vaasassa kisaamassa. Kaikki kolme rataa olivat erittäin hyviä. Ekalta harmittava hylky pienen nukahduksen johdosta, mutta muuten rata oli vauhdikas ja Räksy ohjautui loistavasti. Toinen rata oli virheetön, mutta sekosin näppäränä omiin jalkoihini ja makasin pitkin pituuttani radalla niin että tuli hieman yliaikaa. Viimeiseltä radalta tehtiin sitten nolla ihanneajassa. Harmittavan lähellä oli tupla-nolla, mutta sain tavallaan todistettua itselleni, että se on ihan hyvin tehtävissä, kun vaan kisataan :) Nyt onkin loman molemmiksi viikonlopuiksi luvassa kisoja, 2.9 oikein piirinmestaruudet :)
Äksyn hypäri-nolla
Agilityn lisäksi Äksy on käynyt verijäljellä ja ilmoitin sen kokeeseenkin, nyt sitten vai jännitetään mahdutaanko mukaan. Äksyllä on jäljellä nyt sellainen ongelma, että ensimmäiselle kulmalle asti se on todella epävarma ja saattaa eksyä jäljeltä. Sitten, ensimmäisestä kulmasta eteenpäin homma alkaa sujua, itsevarmuus on kohdallaa ja vauhti hyvää. En oikein tiedä miten voisin sitä alkua vahvistaa, kokemusta kun ei ole lajista ollenkaan.
Pomo on hakuillut ahkerasti. Mukaan on nyt otettu tyhjät ja umpi-piilot. Ilmaisu sujuu hyvin, kunnes herra väsyy ja sitten se jää mielellään rulla suussa maalimiehen luo makaamaan. Umpipiilot sujuvat myös hyvin kun koira on vielä voimissaan, väsyneenä se tulee epävarmaksi. Tyhjät pistot Pomo tekee hyvin, toki se saisi edetä suorempaan, mutta tulee pois kutsusta :)
Tottiksessa kaikki entisellä mallilla, nouto ok, loppuasentoa pitää vielä vähän auttaa. Hyppynoutoja ei olla nyt päästy tekemään muuta kuin tokoesteellä, ne pitää ottaa vielä tehokertaukseen. A-esteessä ei ole mitään ongelmia ikinä ollutkaan, metrinenkin sujuu, mutta kannattaa se käydä muutaman kerran hyppäämässä, on se sen verran korkea :) Syksylle yritetään siis saada paikka johonkin kokeeseen :)
Jihuu, sairasloma on päättynyt. En tiedä kumpi on iloisempi, minä vai Peli, mutta iloisia ollaan. Luulen kuitenkin että Peli on iloisempi, se kun on omasta mielestään ollut terve jo yli viikon. On ollut mielenkiintoista yrittää väsyttää se kun ei ole voinut palkata ruualla, leikkiä, päästää vapaaksi...
10 vkon sairasloma kului onneksi kuitenkin suht rauhallisissa merkeissä, väsytystä suoritettiin käymällä tallilla haistelemassa ihmeellisiä hajuja ja kauapungilla, yhtenä päivänä oltiin hoitamassa kummityttö Ennaa, ja toki remmilenkeillä käytiin. Tällä viikolla sitten on jo naksuteltu kotona, uutena asiana laatikon päällä (alastulokontakteja silmälläpitäen) nenäkosketus. Takapihatottista on myös tehty, ja Marilta lainassa olevia älypelejä ratkottu. Äksy pitää edelleen BRAIN-herruutta ja ratkoo ongelmat nopeimmin. Peli otti paikan kakkosena, ei Pomokaan huono ollut, mutta on se näistä kaikista pöljin :D
Eilen siis poistettiin tikit ja samalla saatiin sairasloman takia lykkääntynyt Rabies-rokotus. Tikkien poisto sujui suht kivasti, kaksi kiinnipitäjää ja eläinlääkäri nyppi tikit pois. Haava on siisti, tötteröä tai haavalappua ei ole käytetty päivääkään. Kiitos kuuluu Porin päivystävälle eläinlääkärille, vaikka häntä monesti parjataankin on minulla vain hyvää sanottavaa. Peli on toipunut ennätysvauhdissa, kipeä se ei ole ollut päivääkään. Kaksi ekaa päivää leikkauksen jälkeen syötiin riisivelliä, sitten siirryttiin kovempiin aineisiin eli pilttiin. Sitä syötiin viikonloppuun asti pelkältään. Viikonloppuna (viikko leikkaukseta) rupesin antamaan palkkana omaa nappulaa pehmitettynä ja alkuviikosta sotkin pilttiin nappuloita myös ruualla. Tiistaina sai kokonaan omaa nappulaa. Kakka on liikkunut kokoajan hyvin ja pennun yleisvointi ollut erinoimainen. Juo, syö ja on iloinen, ihan niinkuin pennun kuuluukin. Onneksi tästä siis selvittiin säikähdyksellä ja rahallisella menetyksellä.
Hampaat vaihtuvat edelleen, etuhampaat on nyt jo pysyvää sorttia. Tiistaina tippui poskihammas älypeliä pelatessa, ensimmäinen koiranhammas minkä ikinä näen irronneena, Äksy ja Pomo ovat nielleet tai tiputtaneet omansa niin etten ole niitä nähnyt. Tämä aarre on nyt tallessa :) Kulmurit ovat vielä maitoversiot, mutta ikenet pullottavat lupaavasti niidenkin kohdalla, että eiköhän se homma kohta saada päätökseen ja korvatkin sitten asettumaan taas paikoilleen :)
Tänään, Pelin 18 viikkois syntymäpäivänä, päästiin kesäretkelle eläinlääkärin päivystykseen. Peli söi lähes kaksi viikkoa sitten Äksyn roadkill-vinkulelun vingut. Koira voi hyvin, luulin niitten tulleen jo ulos, kunnes löysin pään oksennettuna häkistä torstai aamuna. Perjantain treeneissä pentu oli alakuloinen, söi tosi vaikeasti, eikä oikeastaan halunnut tehdä mitään, kulki häntä alhaalla ja hiipparoi pitkin poikin. Ei siis ollut ollenkaan oma itsensä. Pistin tämän hampaitten vaihdon piikkiin. Lauantain vastaisena yönä oksensi sitten iltaruokansa ja samoin kävi lauantain aamuruualle. Lauantai-iltana annoin piimää joka pysyi sisällä. Sunnuntai aamuna jälleen piimää, sekin pysyi sisällä. Puolilta päivin annoin ylikeitettyä riisiä ja piimää, se tuli ulos kahden tunnin odottamisen jälkeen kaaressa. Sitten päätin lähteä päivystykseen.
Eläinlääkäri tunnusteli koiran vatsan ja sanoi välittömästi että täällä on vierasesine. Peli nukutettiin ja leikattiin heti ja leikkaus oli ohi puoltatuntia myöhemmin. Hännänpää vinkuineen oli matkustanut ohutsuoleen ja jämähtänyt sinne. Suoli oli aika pahasti tulehtunut, mutta leikkaus sujui hyvin ja tunnin heräilyn jälkeen pentu oli jo virkeänä ylhäällä. Kotiin haettiin vaisu tyttö, joka kuitenkin pissasi kotipihaan ja joi itse kupista heti sisään päästyään.
Nyt syödään pari päivää vauvan riisivelliä, sitten saa antaa hissuksiin pilttiä ja suolen toimiessa puhelu eläinlääkärille, sitten saanemme siirtyä kiinteään ruokaan. Tikkien poisto 10 vrk:n jälkeen.
Eiköhän tästä toivuta.
Kesäkuu hurahti taudissa, siitä toipuessa. Agi-SM:ssä käytiin pyörähtämässä Äksyn kanssa SJRT ry:n joukkueessa. Edustus jäi lyhyeksi, kun Kääkeli tipahti riman päälle ja sai puujalan, A linkutettiin kolmella jalalla ja sen jälkeen keskeytettiin. Mutta hauskaa oli, seura mitä parhainta ja tunnelma kohdillaan :)
Juhannuksena käytiin kisaamassa Tuorlassa, tuloksena molemmille koirille vitoset. Pomolle toiselta hylky ja Äksy ei startannut toista rataa ollenkaan. Hypärin vitonen oli aivan loistava, koira kulki kuin tuulispää, irtosi ja luki rataa, tuntui aivan mahtavalta. yhteen persjättöön se ei sitten mukaan tullut ja siitä seurasi kielto viitonen ja esteen ympäri pyöritys. Siitä huolimatta ajassa maalissa. Pomon eka rata meni haaveillessa ja yleisöä ihmetellessä. Toinen rata oli sitten jo vanhaa kunnon Pomoa. Vauhti ei ihan aikaan riittänyt ja keinun ylösmenokontakti jäi niukinnaukin koskematta, mutta olin tähänkin rataan enemmänkuin tyytyväinen. Ikävä kyllä on hyväksyttävä se tosiasia että Pomo on hidastunut ja varsinkin kepeillä ja isoissa hypyissä (muuri ja okseri) sen kankeus näkyy selvästi. Syksyllä siis edessä matka Ventelälle selkäkuviin.
Haku-treenit ovat nyt käynnistyneet toden teolla. Pomolle on alettu opettaa tyhjiä. Ekalla kerralla herra ei millään tahtonut tulla pois metsästä, onhan sieltä nyt pakko löytyä joku :) Eiköhän tämäkin silti helpota, kun poika tajuaa että välillä ei löydy ja sillä hyvä. Alkuradasta ilmaisut sujuvat hyvin, loppuradasta kun väsy alkaa painaa, jää maalimiehelle palkan toivossa odottamaan. Suorapalkat pois, aina rulla keskilinjalle ja siitä palkka. Ja ylipitkiä treenejä pitäisi välillä tehdä. Kuuttakin äijää (tai pistoa ainakin) ja pistää poika myös väsyneenä töihin. Syyskuun kisat häämöttävät, vielä ollaan menossa ;)
Pelikin on päässyt pari kertaa hajuhakuja tekemään. Ekalla kerralla neiti ei piitannut maasas peiton alla makaavasta "juoposta" vaan käveli ohi tyyliin "jos en mä näe sua, niin sä et näe mua". Mutta kun se saatiin ymmärtämään että ihmisellä on ruokaa, alkoi homma luistaa. Nyt hakee hyvin vainua ilmasta ja napattuaan sen suuntaa SUORAAN äijälle, vaikka läpi risukon :D
Jälkeä on Pelin kanssa tehty sairasloman jälkeen pari kertaa viikossa. Ruudusta on nyt siirrytty askeliin. Ahnehdin tässä suotta, enkä kävellyt "traktoria", viimeksi bc pyörähteli askeleilla ympäri, eikä hahmottanut että matka jatkuu eteenpäin. Seuraava jälki tehdään helminauhana, nameja useampi per askel, ja pituutta saa olla varmaan kunnolla, että saataisiin jonkunsortin rytmi aikaan. Työmoodi on Pelillä jäljellä juuri oikea. Se keskittyy ja haistelee niin että monen metrin päähän kuulee sen tuhinan. Korvat ja häntä laskevat ja se sulkee koko maailman ulkopuolelle ja tekee hienosti ja tarkasti töitä. Kyllä siitä vielä jälkikoira tulee :)
Tottis-treeneissä on keskitytty Pomon kanssa taas kerran siihen seuruun vireeseen. Lyhyitä pätkiä, hauskaa ja kivaa tekemistä. Tasamaa-noutokin tehtiin varmaan puolen vuoden tauon jälkeen ja sehän meni hyvin. Palautus saisi olla toki tiiviimpi ja suorempi, mutta en valita, kun koira piti kapulaa hyvin ja irrotti käskystä ja toi eteen ja istui. Emme siis treenaa tätä jatkossakaan :D
Peli on keskittynyt seuraamiseen ja perusasentoon. Seuraamista siis ihan pienissä, muutaman askeleen pätkissä, kontaktikävelynä. Lisäksi imuttamalla käännöksiä.Sivulle tulot takaa ja muutamia kertoja edestä. Perusasenossa välillä tulee vinoon, muuten paikka mielestäni ok. Maahamenoja ja istumisia liikkeestä peruuttamalla. Ja leikkimistä. Tuo usean viikon treenitauko sairastamisesta johtuen on tehnyt halla tälle. Kotona sisällä leikkii hyvin. Kotona ulkona leikkii, mutta on aika tietoinen ympäristöstään ja ottaa siitä painetta. "Vieraissa paikoissa" kuten kentällä (jotka ovat kyllä tuttuja kenttiä) ei leiki. Ei kiinnostu lelusta lainkaan. Ei mistään lelusta. Vahvistan nyt leikkiä kotona, tutussa ympäristössä ensin. Sitten kun siellä sujuu hyvin niin koitetaan pikkuhiljaa siirtää sitä muuhun ympäristöön. Onneksi neiti on ahne ja treenaaminen sujuu ruualla oikein hyvin.
Agility-kentällekkin Peli on jo päässyt vähän kurkistamaan. Viikko sitten se sai tehdä "hyppyä" eli siis juosta siivekkeitten välistä. Tällä viikolla tehtiin yhtä ja kahta hyppyä peräkkäin sekä tutustuttiin putkeen. Vauhtia on, päämäärä (palkka) on selvä. Kyllä mulla vielä kätten voiteet on ton koiran kanssa, kunhan ikä karttuu. Jänesniemen Elinan pentu-agilityn alkua odotellessa olen ajatellut opettaa hypyn ja putken lisäksi alastulo-kontaktin. Ihan siis laatikolla ja naksuttimella, ehkä ehdin siirtää sen jo kentälle varsinaiselle kontakti-esteelle. Ai niin, osaa Peli myös tulla "Väli":in starttia varten ja odottaa hienosti istuen. Tämä on ollut tehotreenissä ihan ensi viikoista lähtien :) Nyt on opetuksessa se, että minä saisin juosta neidin istuessa.
Viime viikonloppuna käytiin sunnuntai aamulla koirarannalla kaikin. Mukavaa oli.
Peli-koipeliini kävi tällä viikolla myös 16 viikkos rokotuksella. Eli neloisrokotus-tehoste oli vuorossa. Eläinlääkäri kehui neitiä reippaaksi ja sanoi sen olevan erinomaisessa kunnossa, sopusuhtainen ja iloinen pentu, ihan niinkuin kuuluukin. Puntari näytti 9,05kg. Rokotusta se ei taaskaan edes huomannut (tai ainakaan mitenkään osoittanut että olisi häirinnyt) ja antoi muutenkii tutkia itsensä hienosti. Hampaiden katsominen oli ainoa inhottava juttu, ja sekin sujui silti suuremmitta ongelmitta. Kaikki hyvin silläkin osastolla. Parin viikon päästä sitten rabies.
Ihan järkyttävä tauti, voin kertoa. Sunnuntaina kaikki alkoi, kuumeen nousulla. Maanantaiaamuna heräsin siihen että ikenet olivat turvonneet ja suu kipeä. Kuumetta se 39 astetta. Viikon edetessä rakkulat suussa lisääntyivät ja kuume kipusi päivittäin samoihin lukemiin. Kuumeen sai pysymään alhaalla combottamalla 600mg buranaa ja 1g panadolia. Suuhun ei auttanut mikään. Purskuttelin pariin otteeseen päivässä betadine-suuvettä ja imeskelin Bebanthen-tabletteja. Perjantaina oli havaittavissa ensimmäiset mahdollisen taudin taantumisen merkit. Ikenet eivät olleet enää aivan niin turvoksissa ja kuumekin nousi enää 38 asteeseen. Ehkä mä selviän tästä hengissä, sittenkin. Paino on näiden 5 päivän aikana tippunut 6kg, mitään kiinteää en ole saanut ala sitten viime sunnuntain. Apteekista ostettavia nutri-drinkejä olen taistellut alas päivittäin yhden ja joinan päivinä myös jugurtin. Juominenkin on tehnyt niin kipeää, että ylimääräisiä ei ole tullut litkittyä, edes vettä.
Tällaisina hetkinä saan taas kiittää laajaa ystäväpiiriäni. Enkä tiedä miten kiittäisin. Koirille on löytynyt lenkittäjiä ja leikittäjiä, jokaiselle päivälle. Olen niin kiitollinen ja iloinen. On luotettavia käsiä, joihin uskallan luottaa kullannuppuni. Koirat ovat päässeet päivittäin lenkille ja puuhailemaan. Peli on päässyt pentutreffeille useammankin pentusen kanssa ja nauttinut täysin rinnoin. Pomo ja Äksy ovat päässeet lenkille, niin remmissä kuin vapaanakin, koiraseurassa ja keskenään. Kunpa joskus pystyisin tämän kaiken avun korvaamaan. Olette ihania, jokainen <3
Keskiviikkona Peli kävi reippaasti rokotuksillakin ilman minua. Painoa oli 6,9kg (12vkoa) ja pentu erinomaisessa kunnossa (el teki yleistarkastuksen silmät, korvat, sydän yms). Neiti oli käyttäytynyt oikein hyvin. Antanut lääkärin tutkia itsensä ja ollut reipas oma itsensä. Rokotuksestakaan se ei ollut ollut millänsäkkään.
Lopuksi vielä muutamat kuvatereiset viikon seikkailuista
