Kesäkuu hurahti taudissa, siitä toipuessa. Agi-SM:ssä käytiin pyörähtämässä Äksyn kanssa SJRT ry:n joukkueessa. Edustus jäi lyhyeksi, kun Kääkeli tipahti riman päälle ja sai puujalan, A linkutettiin kolmella jalalla ja sen jälkeen keskeytettiin. Mutta hauskaa oli, seura mitä parhainta ja tunnelma kohdillaan :)
Juhannuksena käytiin kisaamassa Tuorlassa, tuloksena molemmille koirille vitoset. Pomolle toiselta hylky ja Äksy ei startannut toista rataa ollenkaan. Hypärin vitonen oli aivan loistava, koira kulki kuin tuulispää, irtosi ja luki rataa, tuntui aivan mahtavalta. yhteen persjättöön se ei sitten mukaan tullut ja siitä seurasi kielto viitonen ja esteen ympäri pyöritys. Siitä huolimatta ajassa maalissa. Pomon eka rata meni haaveillessa ja yleisöä ihmetellessä. Toinen rata oli sitten jo vanhaa kunnon Pomoa. Vauhti ei ihan aikaan riittänyt ja keinun ylösmenokontakti jäi niukinnaukin koskematta, mutta olin tähänkin rataan enemmänkuin tyytyväinen. Ikävä kyllä on hyväksyttävä se tosiasia että Pomo on hidastunut ja varsinkin kepeillä ja isoissa hypyissä (muuri ja okseri) sen kankeus näkyy selvästi. Syksyllä siis edessä matka Ventelälle selkäkuviin.
Haku-treenit ovat nyt käynnistyneet toden teolla. Pomolle on alettu opettaa tyhjiä. Ekalla kerralla herra ei millään tahtonut tulla pois metsästä, onhan sieltä nyt pakko löytyä joku :) Eiköhän tämäkin silti helpota, kun poika tajuaa että välillä ei löydy ja sillä hyvä. Alkuradasta ilmaisut sujuvat hyvin, loppuradasta kun väsy alkaa painaa, jää maalimiehelle palkan toivossa odottamaan. Suorapalkat pois, aina rulla keskilinjalle ja siitä palkka. Ja ylipitkiä treenejä pitäisi välillä tehdä. Kuuttakin äijää (tai pistoa ainakin) ja pistää poika myös väsyneenä töihin. Syyskuun kisat häämöttävät, vielä ollaan menossa ;)
Pelikin on päässyt pari kertaa hajuhakuja tekemään. Ekalla kerralla neiti ei piitannut maasas peiton alla makaavasta "juoposta" vaan käveli ohi tyyliin "jos en mä näe sua, niin sä et näe mua". Mutta kun se saatiin ymmärtämään että ihmisellä on ruokaa, alkoi homma luistaa. Nyt hakee hyvin vainua ilmasta ja napattuaan sen suuntaa SUORAAN äijälle, vaikka läpi risukon :D
Jälkeä on Pelin kanssa tehty sairasloman jälkeen pari kertaa viikossa. Ruudusta on nyt siirrytty askeliin. Ahnehdin tässä suotta, enkä kävellyt "traktoria", viimeksi bc pyörähteli askeleilla ympäri, eikä hahmottanut että matka jatkuu eteenpäin. Seuraava jälki tehdään helminauhana, nameja useampi per askel, ja pituutta saa olla varmaan kunnolla, että saataisiin jonkunsortin rytmi aikaan. Työmoodi on Pelillä jäljellä juuri oikea. Se keskittyy ja haistelee niin että monen metrin päähän kuulee sen tuhinan. Korvat ja häntä laskevat ja se sulkee koko maailman ulkopuolelle ja tekee hienosti ja tarkasti töitä. Kyllä siitä vielä jälkikoira tulee :)
Tottis-treeneissä on keskitytty Pomon kanssa taas kerran siihen seuruun vireeseen. Lyhyitä pätkiä, hauskaa ja kivaa tekemistä. Tasamaa-noutokin tehtiin varmaan puolen vuoden tauon jälkeen ja sehän meni hyvin. Palautus saisi olla toki tiiviimpi ja suorempi, mutta en valita, kun koira piti kapulaa hyvin ja irrotti käskystä ja toi eteen ja istui. Emme siis treenaa tätä jatkossakaan :D
Peli on keskittynyt seuraamiseen ja perusasentoon. Seuraamista siis ihan pienissä, muutaman askeleen pätkissä, kontaktikävelynä. Lisäksi imuttamalla käännöksiä.Sivulle tulot takaa ja muutamia kertoja edestä. Perusasenossa välillä tulee vinoon, muuten paikka mielestäni ok. Maahamenoja ja istumisia liikkeestä peruuttamalla. Ja leikkimistä. Tuo usean viikon treenitauko sairastamisesta johtuen on tehnyt halla tälle. Kotona sisällä leikkii hyvin. Kotona ulkona leikkii, mutta on aika tietoinen ympäristöstään ja ottaa siitä painetta. "Vieraissa paikoissa" kuten kentällä (jotka ovat kyllä tuttuja kenttiä) ei leiki. Ei kiinnostu lelusta lainkaan. Ei mistään lelusta. Vahvistan nyt leikkiä kotona, tutussa ympäristössä ensin. Sitten kun siellä sujuu hyvin niin koitetaan pikkuhiljaa siirtää sitä muuhun ympäristöön. Onneksi neiti on ahne ja treenaaminen sujuu ruualla oikein hyvin.
Agility-kentällekkin Peli on jo päässyt vähän kurkistamaan. Viikko sitten se sai tehdä "hyppyä" eli siis juosta siivekkeitten välistä. Tällä viikolla tehtiin yhtä ja kahta hyppyä peräkkäin sekä tutustuttiin putkeen. Vauhtia on, päämäärä (palkka) on selvä. Kyllä mulla vielä kätten voiteet on ton koiran kanssa, kunhan ikä karttuu. Jänesniemen Elinan pentu-agilityn alkua odotellessa olen ajatellut opettaa hypyn ja putken lisäksi alastulo-kontaktin. Ihan siis laatikolla ja naksuttimella, ehkä ehdin siirtää sen jo kentälle varsinaiselle kontakti-esteelle. Ai niin, osaa Peli myös tulla "Väli":in starttia varten ja odottaa hienosti istuen. Tämä on ollut tehotreenissä ihan ensi viikoista lähtien :) Nyt on opetuksessa se, että minä saisin juosta neidin istuessa.
Viime viikonloppuna käytiin sunnuntai aamulla koirarannalla kaikin. Mukavaa oli.
Peli-koipeliini kävi tällä viikolla myös 16 viikkos rokotuksella. Eli neloisrokotus-tehoste oli vuorossa. Eläinlääkäri kehui neitiä reippaaksi ja sanoi sen olevan erinomaisessa kunnossa, sopusuhtainen ja iloinen pentu, ihan niinkuin kuuluukin. Puntari näytti 9,05kg. Rokotusta se ei taaskaan edes huomannut (tai ainakaan mitenkään osoittanut että olisi häirinnyt) ja antoi muutenkii tutkia itsensä hienosti. Hampaiden katsominen oli ainoa inhottava juttu, ja sekin sujui silti suuremmitta ongelmitta. Kaikki hyvin silläkin osastolla. Parin viikon päästä sitten rabies.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti