Terve Taas!

Jihuu, sairasloma on päättynyt. En tiedä kumpi on iloisempi, minä vai Peli, mutta iloisia ollaan. Luulen kuitenkin että Peli on iloisempi, se kun on omasta mielestään ollut terve jo yli viikon. On ollut mielenkiintoista yrittää väsyttää se kun ei ole voinut palkata ruualla, leikkiä, päästää vapaaksi...
10 vkon sairasloma kului onneksi kuitenkin suht rauhallisissa merkeissä, väsytystä suoritettiin käymällä tallilla haistelemassa ihmeellisiä hajuja ja kauapungilla, yhtenä päivänä oltiin hoitamassa kummityttö Ennaa, ja toki remmilenkeillä käytiin. Tällä viikolla sitten on jo naksuteltu kotona, uutena asiana laatikon päällä (alastulokontakteja silmälläpitäen) nenäkosketus. Takapihatottista on myös tehty, ja Marilta lainassa olevia älypelejä ratkottu. Äksy pitää edelleen BRAIN-herruutta ja ratkoo ongelmat nopeimmin. Peli otti paikan kakkosena, ei Pomokaan huono ollut, mutta on se näistä kaikista pöljin :D

Eilen siis poistettiin tikit ja samalla saatiin sairasloman takia lykkääntynyt Rabies-rokotus. Tikkien poisto sujui suht kivasti, kaksi kiinnipitäjää ja eläinlääkäri nyppi tikit pois. Haava on siisti, tötteröä tai haavalappua ei ole käytetty päivääkään. Kiitos kuuluu Porin päivystävälle eläinlääkärille, vaikka häntä monesti parjataankin on minulla vain hyvää sanottavaa. Peli on toipunut ennätysvauhdissa, kipeä se ei ole ollut päivääkään. Kaksi ekaa päivää leikkauksen jälkeen syötiin riisivelliä, sitten siirryttiin kovempiin aineisiin eli pilttiin. Sitä syötiin viikonloppuun asti pelkältään. Viikonloppuna (viikko leikkaukseta) rupesin antamaan palkkana omaa nappulaa pehmitettynä ja alkuviikosta sotkin pilttiin nappuloita myös ruualla. Tiistaina sai kokonaan omaa nappulaa. Kakka on liikkunut kokoajan hyvin ja pennun yleisvointi ollut erinoimainen. Juo, syö ja on iloinen, ihan niinkuin pennun kuuluukin. Onneksi tästä siis selvittiin säikähdyksellä ja rahallisella menetyksellä.

Hampaat vaihtuvat edelleen, etuhampaat on nyt jo pysyvää sorttia. Tiistaina tippui poskihammas älypeliä pelatessa, ensimmäinen koiranhammas minkä ikinä näen irronneena, Äksy ja Pomo ovat nielleet tai tiputtaneet omansa niin etten ole niitä nähnyt. Tämä aarre on nyt tallessa :) Kulmurit ovat vielä maitoversiot, mutta ikenet pullottavat lupaavasti niidenkin kohdalla, että eiköhän se homma kohta saada päätökseen ja korvatkin sitten asettumaan taas paikoilleen :)

660€ vinkulelu

Tänään, Pelin 18 viikkois syntymäpäivänä, päästiin kesäretkelle eläinlääkärin päivystykseen. Peli söi lähes kaksi viikkoa sitten Äksyn roadkill-vinkulelun vingut. Koira voi hyvin, luulin niitten tulleen jo ulos, kunnes löysin pään oksennettuna häkistä torstai aamuna. Perjantain treeneissä pentu oli alakuloinen, söi tosi vaikeasti, eikä oikeastaan halunnut tehdä mitään, kulki häntä alhaalla ja hiipparoi pitkin poikin. Ei siis ollut ollenkaan oma itsensä. Pistin tämän hampaitten vaihdon piikkiin. Lauantain vastaisena yönä oksensi sitten iltaruokansa ja samoin kävi lauantain aamuruualle. Lauantai-iltana annoin piimää joka pysyi sisällä. Sunnuntai aamuna jälleen piimää, sekin pysyi sisällä. Puolilta päivin annoin ylikeitettyä riisiä ja piimää, se tuli ulos kahden tunnin odottamisen jälkeen kaaressa. Sitten päätin lähteä päivystykseen.
Eläinlääkäri tunnusteli koiran vatsan ja sanoi välittömästi että täällä on vierasesine. Peli nukutettiin ja leikattiin heti ja leikkaus oli ohi puoltatuntia myöhemmin. Hännänpää vinkuineen oli matkustanut ohutsuoleen ja jämähtänyt sinne. Suoli oli aika pahasti tulehtunut, mutta leikkaus sujui hyvin ja tunnin heräilyn jälkeen pentu oli jo virkeänä ylhäällä. Kotiin haettiin vaisu tyttö, joka kuitenkin pissasi kotipihaan ja joi itse kupista heti sisään päästyään.
Nyt syödään pari päivää vauvan riisivelliä, sitten saa antaa hissuksiin pilttiä ja suolen toimiessa puhelu eläinlääkärille, sitten saanemme siirtyä kiinteään ruokaan. Tikkien poisto 10 vrk:n jälkeen.
Eiköhän tästä toivuta.

Hampaat vaihtuu

17 viikon iässä alkoi hampaiden vaihto :)

Kesä

Huhhuh, aika kuluu ja Peli kasvaa :)

Kesäkuu hurahti taudissa, siitä toipuessa. Agi-SM:ssä käytiin pyörähtämässä Äksyn kanssa SJRT ry:n joukkueessa. Edustus jäi lyhyeksi, kun Kääkeli tipahti riman päälle ja sai puujalan, A linkutettiin kolmella jalalla ja sen jälkeen keskeytettiin. Mutta hauskaa oli, seura mitä parhainta ja tunnelma kohdillaan :)

Juhannuksena käytiin kisaamassa Tuorlassa, tuloksena molemmille koirille vitoset. Pomolle toiselta hylky ja Äksy ei startannut toista rataa ollenkaan. Hypärin vitonen oli aivan loistava, koira kulki kuin tuulispää, irtosi ja luki rataa, tuntui aivan mahtavalta. yhteen persjättöön se ei sitten mukaan tullut ja siitä seurasi kielto viitonen ja esteen ympäri pyöritys. Siitä huolimatta ajassa maalissa. Pomon eka rata meni haaveillessa ja yleisöä ihmetellessä. Toinen rata oli sitten jo vanhaa kunnon Pomoa. Vauhti ei ihan aikaan riittänyt ja keinun ylösmenokontakti jäi niukinnaukin koskematta, mutta olin tähänkin rataan enemmänkuin tyytyväinen. Ikävä kyllä on hyväksyttävä se tosiasia että Pomo on hidastunut ja varsinkin kepeillä ja isoissa hypyissä (muuri ja okseri) sen kankeus näkyy selvästi. Syksyllä siis edessä matka Ventelälle selkäkuviin.

Haku-treenit ovat nyt käynnistyneet toden teolla. Pomolle on alettu opettaa tyhjiä. Ekalla kerralla herra ei millään tahtonut tulla pois metsästä, onhan sieltä nyt pakko löytyä joku :) Eiköhän tämäkin silti helpota, kun poika tajuaa että välillä ei löydy ja sillä hyvä. Alkuradasta ilmaisut sujuvat hyvin, loppuradasta kun väsy alkaa painaa, jää maalimiehelle palkan toivossa odottamaan. Suorapalkat pois, aina rulla keskilinjalle ja siitä palkka. Ja ylipitkiä treenejä pitäisi välillä tehdä. Kuuttakin äijää (tai pistoa ainakin) ja pistää poika myös väsyneenä töihin. Syyskuun kisat häämöttävät, vielä ollaan menossa ;)
Pelikin on päässyt pari kertaa hajuhakuja tekemään. Ekalla kerralla neiti ei piitannut maasas peiton alla makaavasta "juoposta" vaan käveli ohi tyyliin "jos en mä näe sua, niin sä et näe mua". Mutta kun se saatiin ymmärtämään että ihmisellä on ruokaa, alkoi homma luistaa. Nyt hakee hyvin vainua ilmasta ja napattuaan sen suuntaa SUORAAN äijälle, vaikka läpi risukon :D

Jälkeä on Pelin kanssa tehty sairasloman jälkeen pari kertaa viikossa. Ruudusta on nyt siirrytty askeliin. Ahnehdin tässä suotta, enkä kävellyt "traktoria", viimeksi bc pyörähteli askeleilla ympäri, eikä hahmottanut että matka jatkuu eteenpäin. Seuraava jälki tehdään helminauhana, nameja useampi per askel, ja pituutta saa olla varmaan kunnolla, että saataisiin jonkunsortin rytmi aikaan. Työmoodi on Pelillä jäljellä juuri oikea. Se keskittyy ja haistelee niin että monen metrin päähän kuulee sen tuhinan. Korvat ja häntä laskevat ja se sulkee koko maailman ulkopuolelle ja tekee hienosti ja tarkasti töitä. Kyllä siitä vielä jälkikoira tulee :)

Tottis-treeneissä on keskitytty Pomon kanssa taas kerran siihen seuruun vireeseen. Lyhyitä pätkiä, hauskaa ja kivaa tekemistä. Tasamaa-noutokin tehtiin varmaan puolen vuoden tauon jälkeen ja sehän meni hyvin. Palautus saisi olla toki tiiviimpi ja suorempi, mutta en valita, kun koira piti kapulaa hyvin ja irrotti käskystä ja toi eteen ja istui. Emme siis treenaa tätä jatkossakaan :D
Peli on keskittynyt seuraamiseen ja perusasentoon. Seuraamista siis ihan pienissä, muutaman askeleen pätkissä, kontaktikävelynä. Lisäksi imuttamalla käännöksiä.Sivulle tulot takaa ja muutamia kertoja edestä. Perusasenossa välillä tulee vinoon, muuten paikka mielestäni ok. Maahamenoja ja istumisia liikkeestä peruuttamalla. Ja leikkimistä. Tuo usean viikon treenitauko sairastamisesta johtuen on tehnyt halla tälle. Kotona sisällä leikkii hyvin. Kotona ulkona leikkii, mutta on aika tietoinen ympäristöstään ja ottaa siitä painetta. "Vieraissa paikoissa" kuten kentällä (jotka ovat kyllä tuttuja kenttiä) ei leiki. Ei kiinnostu lelusta lainkaan. Ei mistään lelusta. Vahvistan nyt leikkiä kotona, tutussa ympäristössä ensin. Sitten kun siellä sujuu hyvin niin koitetaan pikkuhiljaa siirtää sitä muuhun ympäristöön. Onneksi neiti on ahne ja treenaaminen sujuu ruualla oikein hyvin.

Agility-kentällekkin Peli on jo päässyt vähän kurkistamaan. Viikko sitten se sai tehdä "hyppyä" eli siis juosta siivekkeitten välistä. Tällä viikolla tehtiin yhtä ja kahta hyppyä peräkkäin sekä tutustuttiin putkeen. Vauhtia on, päämäärä (palkka) on selvä. Kyllä mulla vielä kätten voiteet on ton koiran kanssa, kunhan ikä karttuu. Jänesniemen Elinan pentu-agilityn alkua odotellessa olen ajatellut opettaa hypyn ja putken lisäksi alastulo-kontaktin. Ihan siis laatikolla ja naksuttimella, ehkä ehdin siirtää sen jo kentälle varsinaiselle kontakti-esteelle. Ai niin, osaa Peli myös tulla "Väli":in starttia varten ja odottaa hienosti istuen. Tämä on ollut tehotreenissä ihan ensi viikoista lähtien :) Nyt  on opetuksessa se, että minä saisin juosta neidin istuessa.

Viime viikonloppuna käytiin sunnuntai aamulla koirarannalla kaikin. Mukavaa oli.

Peli-koipeliini kävi tällä viikolla myös 16 viikkos rokotuksella. Eli neloisrokotus-tehoste oli vuorossa. Eläinlääkäri kehui neitiä reippaaksi ja sanoi sen olevan erinomaisessa kunnossa, sopusuhtainen ja iloinen pentu, ihan niinkuin kuuluukin. Puntari näytti 9,05kg. Rokotusta se ei taaskaan edes huomannut (tai ainakaan mitenkään osoittanut että olisi häirinnyt) ja antoi muutenkii tutkia itsensä hienosti. Hampaiden katsominen oli ainoa inhottava juttu, ja sekin sujui silti suuremmitta ongelmitta. Kaikki hyvin silläkin osastolla. Parin viikon päästä sitten rabies. 

enterorokon kourissa

Ihan järkyttävä tauti, voin kertoa. Sunnuntaina kaikki alkoi, kuumeen nousulla. Maanantaiaamuna heräsin siihen että ikenet olivat turvonneet ja suu kipeä. Kuumetta se 39 astetta. Viikon edetessä rakkulat suussa lisääntyivät ja kuume kipusi päivittäin samoihin lukemiin. Kuumeen sai pysymään alhaalla combottamalla 600mg buranaa ja 1g panadolia. Suuhun ei auttanut mikään. Purskuttelin pariin otteeseen päivässä betadine-suuvettä ja imeskelin Bebanthen-tabletteja. Perjantaina oli havaittavissa ensimmäiset mahdollisen taudin taantumisen merkit. Ikenet eivät olleet enää aivan niin turvoksissa ja kuumekin nousi enää 38 asteeseen. Ehkä mä selviän tästä hengissä, sittenkin. Paino on näiden 5 päivän aikana tippunut 6kg, mitään kiinteää en ole saanut ala sitten viime sunnuntain. Apteekista ostettavia nutri-drinkejä olen taistellut alas päivittäin yhden ja joinan päivinä myös jugurtin. Juominenkin on tehnyt niin kipeää, että ylimääräisiä ei ole tullut litkittyä, edes vettä.

Tällaisina hetkinä saan taas kiittää laajaa ystäväpiiriäni. Enkä tiedä miten kiittäisin. Koirille on löytynyt lenkittäjiä ja leikittäjiä, jokaiselle päivälle. Olen niin kiitollinen ja iloinen. On luotettavia käsiä, joihin uskallan luottaa kullannuppuni. Koirat ovat päässeet päivittäin lenkille ja puuhailemaan. Peli on päässyt pentutreffeille useammankin pentusen kanssa ja nauttinut täysin rinnoin. Pomo ja Äksy ovat päässeet lenkille, niin remmissä kuin vapaanakin, koiraseurassa ja keskenään. Kunpa joskus pystyisin tämän kaiken avun korvaamaan. Olette ihania, jokainen <3

Keskiviikkona Peli kävi reippaasti rokotuksillakin ilman minua. Painoa oli 6,9kg (12vkoa) ja pentu erinomaisessa kunnossa (el teki yleistarkastuksen silmät, korvat, sydän yms). Neiti oli käyttäytynyt oikein hyvin. Antanut lääkärin tutkia itsensä ja ollut reipas oma itsensä. Rokotuksestakaan se ei ollut ollut millänsäkkään.

Lopuksi vielä muutamat kuvatereiset viikon seikkailuista

Ansa-tädin luona leikkimässä

Pomo-herra ja Manta-neiti kirjurissa

Äksy ja Elina

Äksy pääsi testaamaan kisaamista lainaohjaajan kanssa tänään Raumalla RKS:n kisoissa. Ajatus lähti siitä, että se tupla puuttui, ja itse en näihin kisoihin voinut osallistua kun olin lupautunut niihin töihin. Siispä Elina ehdotti valmennuksessa ollessani että hän voisi ohjata Äksyä kisoissa ja koittaa tehdä sitä tupla-nollaa jotta pääsisimme SM-kisoihin.
Perjantaina ajelimme Kaarinaan treeniin ja tytöt löysivät yhteisen sävelen suht nopeasti. Kontakteja Äksy ei suostunut tekemään ja kepeille vienneissä oli pienoisia ongelmia mutta muuten neiti lähti mukaan kaikkiin ohjauksiin ja viiletti omana itsenään radalla.
videota perjantain treenistä, tämä on viimeinen pätkä, jossa treeniä takana jo puolisen tuntia, alkaa jalka painaa molemmilla :)

Sunnuntaina yritin itse nokialla kolmen radan verran. Tuloksena hypäriltä hyvä hylky, ekalta agi-radalta kökkö nolla ja viimeiseltä agiradalta vitonen renkaan ohimenolta!!??
Hypäri hylky tuntui parhaalta, koira eteni kivasti ja omatkin jalat liikkuivat kuumeesta huolimatta ihan ok.

Maanantai aamuna heräsin 39 asteen kuumeessa ja suu täynnä rakkuloita, enterorokko iski oikein väellä ja voimalla, tässä kohtaa oli hienoa se, että en ollut ilmoittanut koiraa itselleni. Kyytsäsin Äksyn Raumalle ja istuin radan reunalla kuvaamassa tyttöjen menoa. Ekalla radalla pieni takaakierron ohjauksen ajoitusvirhe johti hypyn suorittamiseen väärään suuntaan ja hylkäykseen. Toisella radalla kepeille viennissä tuli yhteentörmäys ja siitä viitonen. Tässä video vitos-radasta.

ja tässä hylkyrata

Oikein mukavaa katsottavaa, Äksyllä vaan omat pienet juttunsa ja terrieri-luonne jotka näkyvät lainaohjaajan kanssa töitä tehdessä, komennusta on kuultavissa kun Äksy ei tiedä mitä ohjaus tarkoittaa, minä kun vedän yleensä radat läpi perusohjauksella. Hienosti Äksy silti lähti mukaan poispäinkäännöksiin sun muihin, pätevä piski se on. Ilolla annan neidin Elinan ohjattavaksi toistekkin :) Kiitos oikein kovasti Räksyn luotsaamisesta!

BH Wandoris Incognito

Tänään aamulla käytiin Pomon kanssa UPKn BH-kokeessa Ulvilassa ja saatiin kuin saatiinkin se koulutustunnus :)

Paikallaolo oli erinomainen, Pomo tarvi maahanmenoon pari käskyä, mutta muuten suoritti paikallaolon häiriönalaisena totutun varmasti.

Pomo otti selvästi taas uudesta paikasta ja tilanteesta hieman painetta, itseäni ei jännittänyt ja pystyin suorittamaan kaavion rennosti. Kytkettynä seuraaminen oli ihan ok, seuruu vähän väljää, mutta ei mitenkään yllättävää, taluttimessa kun ei olla juurikaan seurattu ja se selvästi herraa hieman häiritsee. Taluttimetta-seuruu lähti liikkeelle erinomaisesti (tuomarikin tätä kehui) mutta sitten, 50 askeleen suoran jälkeen täyskäännöksessä homma levisi ja loppu kaavio suoritettiin metrin hajuraolla. Pomo kuintekin tallusteli vierellä ja teki kaikki, perusasennot ja käännökset ja henkilöryhmänkin. Jäävissä istuminen sujui hienosti, maahanmeno myös ja luoksetulokin lukuunottamatta viimeistä 10 metriä. Siinä tapahtui joku aivopieru ja herra syöksyi pusikkoon, sieltä sitten nolona sivulle "hups, sori"-ilmeellä. Läpi kuitenkin päästiin.

Kaupunkiosuudessa ei mitään ihmeellistä, Pomoa eivät hetkauttaneet autot, lenkkeilijät, vastaan tulevat koirat eivätkä ohi ajavat pyörät.

Lopputuloksena siis BH-koe hyväksytty :)