Maaliskuu on ollut hiljaiseloa koirien treenaamisen suhteen. Toki treenattu on, mutta aikas harvakseltaan, ja lähinnä on keskitytty niissä lyhyissä treeneissä helppoihin tehtäviin (niin tokossa kuin agissakin) ja onnistumisiin.
Tämä tauko lienee tehnyt hyvää, sillä Pomo teki aivan mielettömän hyvän tottis-treenin viikolla. Se oli aivan liekeissä, keskittyi sata lasissa ja teki iloisesti ja oikealla asenteella kaiken pyydetyn. Luoksetulokin sujui täydestä (30askeleen) matkasta vauhdikkaasti, törmäämättä ja suoraan eteen. Hieno mies.
Pääsiäisen pyhinä meillä on Ristimäen Jessica kouluttamassa hakua ja viikon päästä on oman seuran agility-kisat. Katsotaan onko tauko tehnyt hyvää muillakin saroilla. Viikko sitten oltiin hakuilemassa talvitauon jäljiltä ja Pomo nosti 50 metristä neljä äijää, pientä kiemurtelua oli havaittavissa (ei siis edelleenkään etene suoraan), mutta kaikki äijät löytyivät ilman uusinta lähetyksiä.
Eiköhän tää tästä, kun aurinkokin paistelee :)
perjantai 6. huhtikuuta 2012
maanantai 12. maaliskuuta 2012
Vitsit mikä sunnuntai!
Sunnuntai koostui monesta kivasta asiasta. Vähiten kiva asia oli oma töpeksimiseni toko-kokeessa, joka maksoi Äksylle 1-tuloksen ja TK2-koulutustunnuksen. No, kantapään kauttahan näitä asioita joskus pitää opetella.
Päivä alkoi siis toko-kokeella. Äksy kisasi AVOimessa luokassa ja metsästi siis TK2:een tarvittavaa viimeistä 1-tulosta. Koe sujui ihan ok, paikkamakuussa tuttua piippaamista mutta muuten varma suoritus. Seuruussa pomppimista ja käännöksissä kökköämistä. Kaukot nollasin ihan itse :/
Paikalla makaaminen 7
piippasi ja tarvi kaksi käskyä maahanmenoon
seuraaminen 7,5
pomppasi juoksussa ja täyskäännös meni pipariksi
liikkeestä maahanmeno 8
tarvi kaksi käskyä sivulle nousuun
Luoksetulo 9
käsky inan myöhässä
liikkeestä seis 9
ei aivan napakka seis, otti pari askelta käskyn jälkeen
Nouto 10
Kaukot 0
Tarvi ensimäiseen ylösnousuun 3 käskyä. Toiseen ylösnousuun annoin kolme käskyä käskyä (turhaan, ei noussut) ja sillä nollasin pisteet. Tuomari huomautti liikkeen lopuksi, että olisit jättänyt antamatta niin olisi tullut vielä 6pistettä, kun yksi asennon vaihto saa jäädä tekemättä
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
yhteensä 147 pist. ja 2-tulos. Kaukojen kerroin on 3, eli jos olisin jättänyt lisäkäskyt antamatta niin ykkönen olisi tullut. No, ei voi mitään.
Pomo osallistui kilpailuihin ystäväni Harrin luotsaamana. Pojilla sujuikin ihan kivasti, 1-tulos tuli :) Seurasin suoritusta kehän laidalta ja jännitin varmasti yhtä paljon kuin silloin kun itse kisaan :D Syy miksi päädyin lainaohjaajaan oli se, että Pomo edelleenkin laamailee aika paljon, varsinkin paineistuessaan vähänkin. Harrin kanssa niillä on aina synkannut hyvin ja ajattelin että kokeillaan josko sillä ohjaajalla olisi merkitystä. Ei ollut. Koira otti painetta valtavasti. Seuruissa ja perusasennoissa se näkyi selvästi. Kaiken se teki, mutta kontakti oli kateissa ja tempo vähintäänkin laahaava.
Luoksepäästävyys 10
Paikalla makaaminen 10
Seuraaminen kytkettynä 8
kurveissa pihalla ja muutenkin vähän nukuksissa
Seuraaminen taluttimetta 7
jätti perusasennon tekemättä, oli väljä ja muutenkin ihan kuutamolla
Liikkeestä maahanmeno 0
Istui
Luoksetulo 9
hyvä eteentulo, sivulletulo jäi vajaaksi
Liikkeestä seisominen 10
Estehyppy 10
Kokonaisvaikutus 10
yhteensä 161 pistettä ja 1-tulos. Kiitos Harrille ihan mielettömästi tästä! Oli hyvä nähdä, että ehkä se vika ei sitten täysin ole minussa, kun koira reagoi samalla tavalla myös tässä. Treeniä siis lisää :)
Sitten päivän muihin iloisiin uutisiin. Lähdimme illlalla isin kanssa Raisioon ajelulle ja toimme tullessamme minulle uuden auton. Opeli pääsi lepoon ja veimme sen tänään romuttamolle. Uusi auto on ilmastoinnilla varustettu -99-vuoden farmari, Nissan Primera. Taas kelpaa ajella pitkin suomea "lasten" kanssa :D Ja se viimeinen iloinen uutinen oli tieto Myytin kennelin pentujen syntymästä. Minulla on toiveissa siis kolmas koira. Vielä joutuu useamman viikon silti jännittämään, pentuja syntyi 7 (3u+4n) ja kysyntä ylittää tarjonnan. Toivotaan kuitenkin että joku pennuista olisi minulle sopiva. Peliä on odotettu jo pitkään :)
maanantai 5. maaliskuuta 2012
Vuoden 2011 Agilitybokseri ja West Coast Agility Team ry:n vuoden 2011 agilitytulokas Wandoris Incognito, Pomo
Eilen oli Suomen Bokseriyhdistyksen vuosikokous Tampereella ja siellä palkittiin vuoden 2011 menestyneitä boksereita. Pomohan aloitti agilityuransa keväällä, toukokuussa, ja nousi kolmosiin vuoden loppuun mennessä tehden 7 nollatulosta, muutaman voiton sekä lukuisia sijoituksia kolmen parhaan joukkoon. Näillä saavutuksilla Herra pokkasi omakseen vuoden 2011 AgilityBokseri-tittelin. Ikävä kyllä olin itse belgien IPO-MM-joukkueen järjestämässä Tottis-seminaarissa Porvoossa enkä näin ollen ollut vastaanottamassa palkintoa henkilökohtaisesti. Onneksi kasvattajan avulla saamme palkinnon jälkijunassa. Pari viikkoa sitten Pomo pokkasi oman seuramme agilitytulokas-tittelin, olen ylpeä emäntä.
Viikonloppu meni kouluttautuessa. Perjantaina olin Ylituomari 1 -kurssilla Hartolassa. Kurssi oli erittäin antoisa ja vaikka ajomatka ja päivä oli pitkä, jäi käteen monenlaista hyvää. Lauantaina osallistuin Seppo Savikon vetämälle ratamestarikurssille täällä kotopuolessa. Kurssi oli erinomainen, kokosin baseline-menetelmällä kisaradan 6 minutissa, jonka jälkeen tuomari tarkisti radan, käänsi hieman kahta estettä ja yhden putken muotoa ja sanoi että koirat radalle. Aika mieletöntä :D linkistä löydätte tietoa systeemistä, ehdottomasti kokeilemisen arvoinen, itse aion tästä lähin käyttää tätä systeemiä ollessani ratamestarina.
Sunnuntaina lähdettiin tyttöjen kanssa Porvooseen belgien IPO-MM-jokkueen varainkeruu seminaariin kuuntelemaan joukkuelaisten näkemyksiä arkihallinnasta, pennun koulutuksesta, koiran viettien käytöstä tottelevaisuukoulutuksessa ja noudon opetuksen eri tekniikoista. Seminaarissa oli toki myös harjoituskoirakoita. Paljon oli vanhaa ja tuttua, mutta myös uusia ajatuksia heräsi. mm. Pomon noudon opetus kun on edelleen vaiheessa (tiedän, koira on jo kaksi vuotta). Myös pennun alkuopetukseen tuli näkökulmia.
Koirat oliva koko tämän pitkän viikonlopun, to päivästä sunnuntai-iltaan, äidin ja isän hoidossa mökillä. Kaikki oli sujunut hyvin, vain kevythäkki oli kokenut kovia kun vanhempani olivat lauantaina lähteneet Vammalaan kaupoille ja jättäneet koirat mökille keskenään. Pomo oli jätetty kevythäkkiin josta se oli sitten päättänyt itsensä vapauttaa. Onneksi se ei kuitenkaan ollut poistunut talosta, senkin se nimittäin oli perjantaina tehnyt kun isäni oli jättänyt koirat roskiksella käynnin ajaksi (roskis on 2km päässä kylällä) mökkiin ja takaisin tullessaan Pomo oli tullut sitä vastaan mäessä iloisesti häntää heiluttaen. Äksy oli istunut oven lävessä.
sunnuntai 26. helmikuuta 2012
Kolmosten kisat Tsaulla
Sain taas näitä sarjassamme erittäin hyviä ideoita ja ilmoitin molemmat koirat Tsaun kisoihin Lietoon (7 rataa, 91€ :P ). Tämä oli mahdollista koska ystäväni suostui lähtemään kaveriksi "ketyilemään" ja mahdollisti oman keskittyimisen ratoihin ja suoritukseen, hän huolehti koirien verryttelystä/jäähdyttelystä ja tuomisesta radalle ajallaan :) Hyvä näin, koska muuten kisaaminen olisi ollut lähes mahdotonta. Rataantutustumiset olivat päällekkäin ja mun olisi pitänyt olla vielä molemmilla radoilla suorittamassakin samaan aikaan (Tsaun hallissa on siis kaksi kisarataa vierekkäin). Homma tehtiin sitten niin että tutustuin ja starttasin toisena ja sain sitten naapuriradalle "yksityisen" rataantutustumisen ja siirryin lähtölistassa viimeiseksi. Toimi ihan ok, kun ystävä hoiteli koirat :)
Äksy meni kolme rataa. Ensimmäinen ihan kauhea, kaikki kontaktit varastaen ja lopulta sitten jäi käteen haukkumaan ja meni ohi hypystä ja hyppäsi sen sitten vääräänsuuntaan. Hypäriltä tuli nolla (ohessa video), joka tuntui aika kököltä, koira ei mielestäni liikkunut kovin hyvin ja ohjausratkaisuni loppupäässä oli väärä ja koira tuli jaloille (josta ei kuitenkaan tullut onneksi kosketusvirhettä), vähän semmoinen huononmakuinen nolla se. Viimeinen rata oli taas agilityrata, siinä tuli kepeillä sisäänmenovirhe kun itse olin jotenkin hukassa, sen jälkeen sikaili A:lla ja päätin että puomin ottaa. Homma päättyi sitten siihen, että kun karjaisin OTA-käskyn niin prinsessa päätti ettei tule alas asti ollenkaan kun hälle sillai huudetaan ja korvan luimussa makasi kontaktialueen keskellä eikä meinannut millään tulla alas asti.
Pomo starttasi kaikki neljä tarjolla ollutta kisaa. Ekalla radalla oli tosi hyvä vauhti ja ratakin meni oikein kivasti KUNNES. Niin, jätin sen selän taa, herra luki itse rataa ja päätyi puomin sijaan hypylle ja hylkääntyi. Tästä jäi kuitenkin hyvä mieli. Toisella radalla (josta video) vauhti edelleen ihan ok, 5 puomin alastulolta. Tähän olen pettynyt, se oli Pomon elämän ensimmäinen kontaktivirhe, olisi saanut jäädä tulematta. Kolmas rata hylkääntyi jo ennalta vaikeaksi toteamaani kohtaan jossa pomo lähti väärälle esteelle ja kun korjasin sen kutsulla pois niin hyppäsi sitten oikean esteen väärään suuntaan. Teki tällä radalla puomin hyvin, kun vähän kovistelin ;) Hypärillä hylky tuli jos 3. esteeltä (putken väärä pää) jonne herra voimakkaan vekkauksen ansiosta ohjautui. Kohtuullisesti liikkui vielä tälläkin radalla, mutta otti 2 rimaa, sen verran tassuissa painoi. Tulipa kokeiltua, että neljä rataa on pojalle vähän turhan paljon.
Loppuyhteenvetona tästä se, että jäämme luovalle, määrämättömän mittaiselle tauolle, molempien kanssa. Pomo hautaa hiljaisuudessa SM-nollien keräämishaaveet, Äksyllä ei moisia ole ollutkaan. Äksylle ei sovi treenaaminen, silloin se ei radalla etene, näköjään ei sovi treenaamattomuuskaan, koska nyt se on niin järkyttävillä kierroksilla joka radalla, ettei kuuntele eikä irtoa, huutaa vaan. Pomon kanssa pitää treenata käännöksiä ja ohjauksia niin, että voin luottaa sen toimivan tietyllä tavalla, eikä tarvi arvailla ja toivoa parasta.
Molemmat on ilmotettu Toko-kokeeseen 11.3, toivotaan siihen parempaa onnea :)
Äksy meni kolme rataa. Ensimmäinen ihan kauhea, kaikki kontaktit varastaen ja lopulta sitten jäi käteen haukkumaan ja meni ohi hypystä ja hyppäsi sen sitten vääräänsuuntaan. Hypäriltä tuli nolla (ohessa video), joka tuntui aika kököltä, koira ei mielestäni liikkunut kovin hyvin ja ohjausratkaisuni loppupäässä oli väärä ja koira tuli jaloille (josta ei kuitenkaan tullut onneksi kosketusvirhettä), vähän semmoinen huononmakuinen nolla se. Viimeinen rata oli taas agilityrata, siinä tuli kepeillä sisäänmenovirhe kun itse olin jotenkin hukassa, sen jälkeen sikaili A:lla ja päätin että puomin ottaa. Homma päättyi sitten siihen, että kun karjaisin OTA-käskyn niin prinsessa päätti ettei tule alas asti ollenkaan kun hälle sillai huudetaan ja korvan luimussa makasi kontaktialueen keskellä eikä meinannut millään tulla alas asti.
Pomo starttasi kaikki neljä tarjolla ollutta kisaa. Ekalla radalla oli tosi hyvä vauhti ja ratakin meni oikein kivasti KUNNES. Niin, jätin sen selän taa, herra luki itse rataa ja päätyi puomin sijaan hypylle ja hylkääntyi. Tästä jäi kuitenkin hyvä mieli. Toisella radalla (josta video) vauhti edelleen ihan ok, 5 puomin alastulolta. Tähän olen pettynyt, se oli Pomon elämän ensimmäinen kontaktivirhe, olisi saanut jäädä tulematta. Kolmas rata hylkääntyi jo ennalta vaikeaksi toteamaani kohtaan jossa pomo lähti väärälle esteelle ja kun korjasin sen kutsulla pois niin hyppäsi sitten oikean esteen väärään suuntaan. Teki tällä radalla puomin hyvin, kun vähän kovistelin ;) Hypärillä hylky tuli jos 3. esteeltä (putken väärä pää) jonne herra voimakkaan vekkauksen ansiosta ohjautui. Kohtuullisesti liikkui vielä tälläkin radalla, mutta otti 2 rimaa, sen verran tassuissa painoi. Tulipa kokeiltua, että neljä rataa on pojalle vähän turhan paljon.
Loppuyhteenvetona tästä se, että jäämme luovalle, määrämättömän mittaiselle tauolle, molempien kanssa. Pomo hautaa hiljaisuudessa SM-nollien keräämishaaveet, Äksyllä ei moisia ole ollutkaan. Äksylle ei sovi treenaaminen, silloin se ei radalla etene, näköjään ei sovi treenaamattomuuskaan, koska nyt se on niin järkyttävillä kierroksilla joka radalla, ettei kuuntele eikä irtoa, huutaa vaan. Pomon kanssa pitää treenata käännöksiä ja ohjauksia niin, että voin luottaa sen toimivan tietyllä tavalla, eikä tarvi arvailla ja toivoa parasta.
Molemmat on ilmotettu Toko-kokeeseen 11.3, toivotaan siihen parempaa onnea :)
keskiviikko 15. helmikuuta 2012
Pomon treeniä
Tässä nyt sitä kauan kaivattua videokuvaa bokseri-pojan tottis-treenistä. Vireen kanssa on tehty töitä ja se alkaa ehkä pikkuhiljaa myös näkyä. Eka seuruu pätkä meni läskiksi kun sättäsin patukan kanssa, toinen on sitten jo mielestäni aika kiva. Perusasennoissa vielä vähän havaittavissa sitä vanhaa luimimista, mutta paranemaan päin ovat nekin nyt kun palkkauksen suunta on muutettu ylös. Palkka on aina ollut ylhäällä mutta olen tiputtanut sen koiran päänviereen vasemmalle josta se on saanut kääntyä sen ottamaan, nyt kun se saakin itse hypätä ylös palkkaan kiinni, niin on asento ja ilmekin muuttunut paremmaksi :) Myös leikissä on tätänykyä paljon enemmän voimaa, ja koira on siinä aktiivisempi.
TÄSTÄ videoon :)
p.s. tiedän että se edistää seuruussa, mutta en puutu siihen nyt, kun ilme on vihdoin saatu paremmaksi. Puututaan siihen sitten kun asenne on tasaisesti ja aina kohdillaan, ei tuo vielä kumminkaan luokatonta ole :P
TÄSTÄ videoon :)
p.s. tiedän että se edistää seuruussa, mutta en puutu siihen nyt, kun ilme on vihdoin saatu paremmaksi. Puututaan siihen sitten kun asenne on tasaisesti ja aina kohdillaan, ei tuo vielä kumminkaan luokatonta ole :P
lauantai 11. helmikuuta 2012
Blogin talvennus :)
Oli pakko vähän päivittää blogin ulkoasua talvisemmaksi :)
Tässä vielä pari muuta kuvaa helmikuun peltolenkeiltä. Pomolla ikää siis 2v 3kk. Komea poika siitä on kasvanut <3 Harmi kun ei kivesvian tähden voi näyttelyissä käyttää.
lumipallon laskeutumista odotellessa :)
Tässä vielä pari muuta kuvaa helmikuun peltolenkeiltä. Pomolla ikää siis 2v 3kk. Komea poika siitä on kasvanut <3 Harmi kun ei kivesvian tähden voi näyttelyissä käyttää.
lumipallon laskeutumista odotellessa :)
Sussen porukan kanssa on lenkkeilty tänä talvena paljon :)
Maksi-setä vähän kouluttaa Pomelia :)
maanantai 6. helmikuuta 2012
Äksyn tiara kiristää
Lauantaina käytiin Äksyn kanssa kisaamassa Lempäälässä, TAMSKin kisoissa. Kisareissu-seurana meillä oli Petra ja Manu, kiitos mukavasta päivästä :) Pakkasta oli jäätävät -27C ja hallissakin aika hyytävä keli. Tuomareina agiradoilla olivat Jari Tienhaara ja Kati Wala. Tienhaaran radoilla aloitettiin, niitä oli kaksi ja viimeisenä oli Walan rata.
Äksy oli jo verkatessa ihan ihmeellinen, kuseskeli joka paikkaan (normisti siis pissii kerralla) ja nuuskutteli toisten jälkiä ja oli ihan omituinen. Radalla sitten tajusin, että taas on ne päivät. Äksylle on jäänyt steriloinnin jälkeenkin vielä "juoksut", kaksi kertaa vuodessa sillä on päivän-kahden mittaiset "juoksut" jolloin sitä ei kiinnosta mikään, se merkkailee ja on ihan omituinen. Radalla se ei edennyt normaalisti, ei irronnut, haukku vaan minulle ja törttöili kontakteilla. Kaksi ekaa rataa menikin sitten hylyiksi. Ensimmäisellä Äksy ei irronnut suoraan edessä olevaan putkeen vaan "roikkui" kädessäni kiinni, hylky tuli kun palautin sen puomin kontaktille (varastamisen jälkeen). Toisella radalla se teki puomin kontaktin hienosti mutta hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan. A:n kontaktin se sitten jälleen sikaili. Kolmannelle radalle lähdettiin sitten vaan pitämään kivaa. Kun sitten suostuin kädestä pitäen sitä saattamaan, enkä olettanut sen osaavaan mitään niin saatiin aikaan nolla, tosin 0,01s yliaikaa. Keinulla kökköiltiin urakalla, Äksy meinasi tulla pois koko keinulta (keinu reagoi aika hiljaa) ja siinä tuhraantui ainakin sekunti. Äksy varasti lähdöstä, puomin kontaktin se teki ok, A:n taas sikaili. Laitan nyt kuitenkin nämä jutut prinsessan mielentilan piikkiin.
Tämä oli taas niitä päiviä joina ei olisi kannattanut vaivautua kisoihin. Sitä kun ei taas vaan etukäteen voinut tietää. Kisoista palattuamme menimme mökille jossa Pomo jo odotti meitä vanhempieni kanssa. Äksy ei muuta tehnyt koko päivänä kun kiukutteli. Murisi Pomolle, pelkkä sen olemassa olo riitti ärsyttämään hänen korkeuttaan ja mikään muu kuin sylissä rapsutettavana olo ei ollut hyvä. Äitini sitten osuvasti totesikin jossain vaiheessa että on se rankkaa kun tiara noin päätä kiristää.
Pomo oli onnellinen, sai loikoilla takkatulen loimussa, käydä hiihtolenkillä isäni kanssa ja tehdä lumitöitä. Pienissä erissä se tarkeni ulkoilla ihan riittävästi kovasta pakkasesta huolimatta :)
Äksy oli jo verkatessa ihan ihmeellinen, kuseskeli joka paikkaan (normisti siis pissii kerralla) ja nuuskutteli toisten jälkiä ja oli ihan omituinen. Radalla sitten tajusin, että taas on ne päivät. Äksylle on jäänyt steriloinnin jälkeenkin vielä "juoksut", kaksi kertaa vuodessa sillä on päivän-kahden mittaiset "juoksut" jolloin sitä ei kiinnosta mikään, se merkkailee ja on ihan omituinen. Radalla se ei edennyt normaalisti, ei irronnut, haukku vaan minulle ja törttöili kontakteilla. Kaksi ekaa rataa menikin sitten hylyiksi. Ensimmäisellä Äksy ei irronnut suoraan edessä olevaan putkeen vaan "roikkui" kädessäni kiinni, hylky tuli kun palautin sen puomin kontaktille (varastamisen jälkeen). Toisella radalla se teki puomin kontaktin hienosti mutta hyppäsi yhden hypyn väärään suuntaan. A:n kontaktin se sitten jälleen sikaili. Kolmannelle radalle lähdettiin sitten vaan pitämään kivaa. Kun sitten suostuin kädestä pitäen sitä saattamaan, enkä olettanut sen osaavaan mitään niin saatiin aikaan nolla, tosin 0,01s yliaikaa. Keinulla kökköiltiin urakalla, Äksy meinasi tulla pois koko keinulta (keinu reagoi aika hiljaa) ja siinä tuhraantui ainakin sekunti. Äksy varasti lähdöstä, puomin kontaktin se teki ok, A:n taas sikaili. Laitan nyt kuitenkin nämä jutut prinsessan mielentilan piikkiin.
Tämä oli taas niitä päiviä joina ei olisi kannattanut vaivautua kisoihin. Sitä kun ei taas vaan etukäteen voinut tietää. Kisoista palattuamme menimme mökille jossa Pomo jo odotti meitä vanhempieni kanssa. Äksy ei muuta tehnyt koko päivänä kun kiukutteli. Murisi Pomolle, pelkkä sen olemassa olo riitti ärsyttämään hänen korkeuttaan ja mikään muu kuin sylissä rapsutettavana olo ei ollut hyvä. Äitini sitten osuvasti totesikin jossain vaiheessa että on se rankkaa kun tiara noin päätä kiristää.
Pomo oli onnellinen, sai loikoilla takkatulen loimussa, käydä hiihtolenkillä isäni kanssa ja tehdä lumitöitä. Pienissä erissä se tarkeni ulkoilla ihan riittävästi kovasta pakkasesta huolimatta :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)




