Äksyn kontaktit mallillaan

No niin, nyt alkaa homma olla paketissa. Maanantaina oli Jänesniemen Elinan valmennus jossa esittelin hienot kontaktimme ja saimme paljon kehuja ja kiitosta. Elina oli sitä mieltä että ei kun epiksiin ja sitten kisoihin. Nyt siis luvan kanssa menemme ensin epiksiin (tänään Raumalle) ja eilen laitoin ilmon Liedon kisoihin 2.10.
Äksyllä on nyt selkeä käsitys siitä mitä siltä halutaan. Se tekee kontaktit hyvin, puomi on vähän hitaanlainen, mutta Elina lupaili että se siitä nopeutuu kun koira varmistuu. Treenissä olen tehnyt häiriötä tekemällä itse ohajusliikkeitä ja hyppimällä ja huitomalla ennen vapautusta, lisäksi olen heitellyt makupaloja pitkin poikin. Äksy kestää nämä häiriöt hyvin. Nyt siis epiksiin hakemaan kisanomaista jännitystä ja tärkeämpää on se, että pääsen palkkaamaan koiran oikeasta suorituksesta.
Virallisissa kisoissa pitää nyt sitten mennä kontaktien ehdoilla. Jos koira ei pysähdy (vaikka tulisi siis kontaktin esteviheettömästi muttei pysähdy kuten on opetettu) niin komennus maahan, hetken odotus, ja pois radalta. Tästä on pidettävä kiinni, muuten kaikki opetus on ollut turhaa. Tämä uusi elämä voi alkuun ottaa koville (varsinkin näinkin kilpailuhenkisellä ihmisellä kuin minä), mutta olen vakaasti päättänyt, etten tahdo heittää hyvin tehtyä työtä hukkaan ja haluan, että tästä päivästä eteenpäin ne vitoset sielä kisatuloksissa ovat jostain muista syistä kuin kontaktivirheistä johtuvia.
Puhkun itse intoa ja pysyn tuskin pöksyissäni. Tämä kisatauko on tehnyt hyvää varmasti meille molemmille!

Kontakteja

Eilen kävin hallilla tekemässä pelkkää kontakti-treeniä. Tälläkertaa siirryttiin siihen, että nostin Äksyn puomin alastulon yläosaan ja annoin OTA-käskyn. Neiti kipitti hienosti kontaktille, jäi 2on2off-asentoon ja minä riensin kehumaan ja palkkaamaan. Sitten normaalisi paluu koiran taa, hölkäten ohi, palkan tiputus muutaman metrin päähän, paluu palkkaaman koira ja vapautus palkalle hölkässä. Tätä tein molemmilta puolilta ja koira kesti hyvin. Pariin otteeseen keskittyminen herpaantui, nämä kömmähdykset jätin huomiotta ja aloitimme alusta.
Lopuksi, en voinut vastustaa kiusausta, vaan päästin koiran (kokeeksi) suorittamaan koko puomin. Äksy paineli päämäärätietoisesti kiitolaukkaa puomin toiseen päähän ja pönötteli alastulokontaktilla odottamassa minua. JEEEEEEEEEE!!!! Ei ikinä uskois että treenien aloituksesta on vasta reilu viikko. En ihan uskonut Elinaa kun se sanoi että pari viikkoa menee, toki häiriön sietoa pitää kehittää, mutta siis nyt koira selvästi tietää mitä OTA tarkoittaa :D

Pomon kanssa tein myös puomia. Hienosti se OTA-käskyllä pysähtyi alastulokontaktille vaikka itse jatkoin juoksemista (kisoissa varsinkin välillä juoksee vain läpi). Palasin palkkaamaan, juoksin ohi ja vapautin. Pomollekkin pitää nyt tehdä häiriötreeniä.

Nyt vaan malttia, ja homma oikeesti kuntoon niin, että voin piirimestiksissä sitten esitellä taitojamme :D Edessä varmasti vielä epäonnistumisia ja hiusten repimistä, mutta uskon että tästä tulee oikeesti hyvä.

Pomon kanssa oon nyt lähes joka päivä tehnyt seuraamista ja jääviä, sekä luoksetulon. Seuruu on päivästä riippuen eri tasoista, joko hyvää, huonoa tai superia. Yleensä herra tekee ihan ok, kontakti ei ole aina ihan katkeamaton, mutta paikka on hyvä ja se lähtee käännöksiin hyvin mukaan. En usko Pomon vireen kestävän missään tapauksessa kokeen loppuun asti, vaikka eka seuruu lähtisi liikkeelle superisti. Mutta kyllä sen perussuorituksella pitäisi homma hoitaa. Jäävissä maahanmeno on hyvällä mallilla, seisomisessa tarjoaa välillä istumista, pitää vielä tehotreenata tätä. Luoksetulo on ihan kohtuullinen, välillä törmää vähän. Pistän tähän nyt tehokuurin niin että otan sitä vastaan käsillä, josko tämä auttaisi jarruttamiseen. Paikkamakuu kokeiltiin männäviikolla kaverin kanssa, ja jos se siitä nousee niin revin kyllä peliverkkarini. Pomo makaa oikein ryhdikkäästi ja rauhallisena. Juuri niinkuin olen aina haaveillut.

Pomo kisoissa ja Äksyn kontaktitreenit etenevät

Pomo-poika starttasi eilen (lauantaina) Valkeakoskella kaksi agility-starttia. Ilma oli hyvä, aurinkoinen mutta viileä tuuli piti olosuhteet siedettävinä :) Kati Wala oli kasannut kaksi rataa joilta ei hurjasti nolla-tuloksia tehty. Radat olivat pitkähköjä, mutta ihan mukavasti eteneviä. Alla toinen radoista (en jaksa ladata toista nettiin kun netti on niin hidas että yhden minuutin mittaisen videon painaminen eetteriin kestää n. tunnin :P )

Kuten kuvasta näkyy, mun ongelma tällähetkellä on taakseppäin valuvat valssit. Siispä treeniä mulle. Kuvittelen jotenkin että Pomo ei isona koirana käänny ja yritän antaa sille tilaa, ja tästähän seuraa se ettei se sitten käänny :) Nyt siis valssit tehotreeniiin! Toiselta radalta saatiin rima-vitonen, siinä koira oli hetkittäin muutenkin kadoksissa, aika toki alitettiin hienosti. Hyvältä tuntui se, että ajat olivat molmmilla radoilla keskikastia paremmat (olisi tainnut voitto tulla molemmilta radoilta nollalla), toki siellä oli muutama nopeampikin, virheitä tehnyt koirakko. Positiivisen asiana voinen pikkuhiljaa todeta, että poika on tottunut yleisöön ja ratahenkilökuntaan. Kyllä se edelleen kisapaikalla on vähän levoton, mutta kun jätän sen lähtöön, se keskittyy ja katsoo minuun ja kuuntelee radalla ohjeita hienosti. Nyt sen kanssa pitäisi vaan hioa tuota ennakointia edelleen :)

Äksy jatkaa kontaktitreenejä. Nyt olemme siinä vaiheessa, että koira hyppää puomin alastulolle sivusta, asettuu kontaktille ja palkkaan sen siitä (liikun itse kävellen ja jatkan kunnes se pystähtyy, kehun ja käyn palkkaamassa) sitten vien namin parin metrin päähän, palaan kehuen palkkaamaan, kävelen koiran taa ja hölkkään ohi. Kun olen hölkännyt namin ohi annan vapautuskäskyn JES. Äksy kestää tämän nyt tosiaan siis hölkällä, molemmilta puolilta ohjaten. Nyt täytyy tehdä tätä hölkkä-treeniä jonkin aikaa ja ruveta sitten pikkuhiljaa lisäämään vauhtia. Mulla pitää vaan kirkkaana olla mielessä se että PALJON palkkaa kontaktille (enemmän kuin muualle), ÄLÄ AHNEHDI (pikkuaskelin, niinkuin pentua opettaisi) ja kädet, pää ja KAIKKI LIIKKUMATTA kun annan vapautuskäksyn. Ettei koira lähden mistään liikkeestä, vaan vain käskysanan kuullessaan. Sillä liike on aina käskyä voimakkaampi ja kisaradalla juoksen ja valmistelen kontaktin jälkeistä ohjausta ja koiran tulee pysyä kontaktilla aina siihen asti kunnes annan sille suullisesti luvan poistua. 

Hyvänmielen treenejä

Tänään oli esineruutupäivä :)
Muiden ryhmäläisten koirien motivoinnin vuoksi ruutuun piilotettiin parisenkymmentä esinettä, kaikki ruudun takaosaan. Pomo pääsi ruutuun kolmantena. Ruutu oli tallottu hakkuuaukean reunaan niin, että puolet ruudusta oli heinikkoa kasvavalla aukealla ja puolet kuivassa männikössä. Ensimmäisen lähetyksen tein aukealta. Koira liikkui rauhallisesti, eteni muutaman kymmenen metriä, pyöri hetken, ja tuli pois. Siiryin hiukan ja lähetin uudestaan. Toisella lähetyksellä Pomo upposi sitten jo syvälle ja nosti esineen (kangas lompakko) ja jäi vähän matkan päähän räpeltämään lompakon kanssa. Vaadin sitä tuomaan käteen jonka sitten tekikin. Toiselle pistolle laitoin männikköön. Pomo lähti innokkaasti, upposi suoraan ja syvälle, nosti esineen (sukka) suht nopeasti ja palautti käteen. Kolmannen kerran lähetin taas heinikkoon (joka oli koiralle selvästi vaikeampi) ja nyt se eteni suoraan perälle asti ja tuli välittömästi takaisin nahkalompakko suussaan. Palkaksi hyvä leikki patukalla (1. ja 2. esineen palkkasin namilla).
Eilen ohjatuissa agitreeneissä Pomo oli ihan SUPER, kun taas Äksy esitti oikein pahinta puoltaan. Eipä sitä silti  oikeen syyttääkkään voi kun olen itse toilaillut ja vaihtanu kontakti-systeemiä moneen kertaan. Eihän sillä voi olla mitään käsitystä mitä siltä haluan. Niinpä se tarjoaa kaikkea mitä sattuu ja toivoo parasta. Nyt pitää itselle vaan laitta jäitä hattuun ja toivoa että saan vietyä tän homman systemaattisesti läpi ja onnistun opettamaan kontaktit sille vielä. Tänään päätin sitten aloittaa nollasta.
Poikkesin sekä esineruutuun mennessä että tullessa Ulasoorin kentällä ja tein kontaktia. Ensimmäisellä kerralla niin, että olin kyykyssä koiran vieressä ja palkkasin lähelle ja laitoin nameja myös kauas ja vapautin lopuksi JES-sanalla palkalle. Takaisin tullessa tein sitten jo ensin seisten ja sitten jo jopa liikkuen. Muistin kuitenkin kokoajan palkata enemmän kontaktille ja vein etäpalkan parin metrin päähän. Lopuksi aina palkka kontaktille, hetken rauhottuminen ja JES-sanalla palkalle. Tein muutaman toiston molemmilta puolilta.
Lisäksi kotiin tullessa Pomolle pieni kontaktitreeni niin, että sai suorittaa koko A-esteen. Pysäyksestä sai palkan, sitten pyysin edelleen pysymään kontaktilla ja juoksin koiran ohi ja kun olin juossut 5-7 askelta vapautin JES-sanalla. Hyvin toimi.

Kontakti-treeniä

No niin. Tänään oltiin Hanna-Marin ja Eikan kanssa Jänesniemen Elinan valmennuksessa. Meillä oli Äksyn kanssa teemana ne helkutin kontaktit. Kaiken pohdinnan ja erinäisten räpellys-yritysten jälkeen tulin siihen lopputulokseen että pysäytys-kontakti on ainoa joka toimii. Hidas tai ei. 2on2off-periaatteella siis lähdin rakentamaan tätä hommaa.
Elina antoi mulle paljon käytännön vinkkejä, ja nyt mulla on ohjeistus seuraavaksi kahdeksi viikoksi eteenpäin. Äksy siis tietää missä sen kuuluu olla, mutta se on vapautunut puhtaasti liikkeellä, ei vapautussanalla, ja kun kisoissa vaan juoksen enkä pysähdy sekään ei pysähdy :P Nyt siis alkoi uusi elämä, toivon mukaan opetteluun ei mene koko Äksyn loppuelämää. Aloitimme nyt siitä että koira laitetaan menemään alastulokontaktille (puomi) sivusta ja asettumaan oikeaan asentoon. Sitten palkataan paljon siihen kontaktille ja kehutaan OTA-sanalla. Sitten laitetaan nameja samanaikaisesti koiran suuhun ja sen ulottumattomiin suoraan eteenpäin. Kun koira on rauhallinen sanotaan vapautussana ja annetaan koiran mennä syömään namit. Seuraava askel on se, että noustaan seisomaan ja ruvetaan liikkumaan. Koiran pitää siitä huolimatta pysyä paikallaan (jos se poistuu, jätetään tapahtunut huomiotta, ollaan täysin passiivisia ja hetken päästä pyydetään uudelleen). Palkataan koiraa kontaktille, kävellään poispäin ja laitetaan palkka parin metrin päähän ja palkataan taas kontaktille. Sitten, ilman mitään käden/pään/vartalon liikettä sanotaan vapautus-sana ja koira saa poistua kontaktilta syömään namit. Ja näin edetään siihen asti, että koira kestää ohi kävelyn, nopean kävelyn, hölkän ja lopulta juoksun täydessä vauhdissa, eikä poistu kontaktilta ennen vapautussanaa. Vapautussana tulee aina joko paikallaan seisten, tai sitten niin että liikutaan ensin 5-7 askelta ja annetaan käsky liikkeessä, ei liikkeellelähdettäessä. Tämä sain treenattavaksi seuraavaan valmennukseemme mennessä.
Kontaktitreenin lisäksi teimme radanpätkää parillakin eri vaihtoehdolla. Äksy vastasi hyvin etäohjaukseen, putkiin irtoamista pitää treenata ja keinun suoritusta ei tarvi muuttaa. Siinä tämän päivän anti, kyllä oli taas ehdottomasti hitansa väärti :)
Kotimatkalla poikkesin Lattomeren kentällä tekemässä Pomon kanssa nopean toko-treenin. Tehtiin lyhyt seuruu, molemmat jäävät ja luoksetulo. Ihan ok, seuruu taas vähän "toisaikaista" mutta ei nyt aivan katastrofaalista. Kyllä sen näillä taidoilla pitäis Alokas-luokasta se ykköstulos saada, mutta ei kyllä mitään huimia pisteitä :P Vielä on nelisen viikkoa aikaa treenata.