Lauantaina Äksy kävi Jorma Lankisen ja Sirkka Lempisen testattavana Raumalla. Luonnetestistä neiti sai vaatimattomat 29 pistettä, laukausvarma. Olen jo pidempään miettinyt että onko koirani oikeasti niin pehmeä kuin antaa ymmrätää vai kusettaako se vain minua 6-0. No, jos se kusettaa, niin vei roolinsa kyllä läpi 10 pisteen arvoisesti myös testissä. Äksy leikki hyvin terrierimäiseen tapaan, puri keppiin kiinni ja sitä sai tuuppia ja nostaa ilmaan ja tyttö vain lisäsi ärinää, mutta kun tuomari teki kädellä "lyönnin" koiran kuonon tuntumaan Äksy päästi irti, eikä suostunut enää leikkimään tyhmän sedän kanssa, eikä oikein minunkaan kanssani sillä tyhmällä kepillä. Kelkalla Äksy seisoi vieressäni ja katseli yleisöä ja piippasi. Se reagoi kelkkaan vasta kun se oli enää yhtä vetoa vaille meidän vieressä. Silloin se alkoi haukkua ja hyökkäili selkäni takana. Kelkan pysähdyttyä ja minun mentyäni sen luo, Äksy tuli kaula pitkällä haistamaan tyhmää kelkassa istuvaa ukkoa, muttei esim suostunut tulemaan leikkimään ukon hihalla.
Minuun kohdistuvaan uhkaan Äksy ei reagoinut, se seisoi vierelläni ja katseli muualle. Haamu-haalarin se kiersi kaukaa ja tynnyriä tuli kolinan jälkeen katsomaan, tai oikeammin hyppäsi syliini kun istuin tynnyrin päällä ja siitä sitten varovasti haisteli. Pimeässä huoneessa sain aika kauan odotella kun Äksy vain viipotti pitkin huonetta, eikä kyllä ollut moksiskaan lattialla olevasta pressusta tms. Itseään uhattaessa Äksy toimi kuten edeltävissäkin uhkatilanteissa, ei katseli muualle ja piippasi. Laukaukset eivät tuottaneet mitään ongelmaa.
Pisteitä tuli seuraavan laisesti
Toimintakyky -1, pieni
Terävyys +1, pieni ilman jäljellejäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu -1, pieni
Taisteluhalu -1, pieni
Hermorakenne +1, hieman rauhaton
Temperamentti -1, häiritsevän vilkas
Kovuus -2, pehmeä
Luoksepäästävyys +3, hyväntahtoinen luoksepäästävä avoin
Laukauspelottomuus +++, laukausvarma
yhteensä siis 26 pistettä.
Tuomari sanoi loppuarviossa, että koira on aivan liian pehmeä omaksi parhaakseen ja sanoi koiran opetelleen toimintamallin, jossa se ikäänkuin elää omaa elämäänsä omassa pikku maailmassaan, "jos en näe niin mitään pahaa ei tapahdu". Lisäksi tuomari sanoi koiran selvästi luottavan minuun ja siihen että minä hoidan hommat epämieluttävissä tilanteissa. Kokeen kuluessa Äksy ei palautunut ikävistä kokemuksistaan esim haalarin ja tynnyrin suhteen, mutta käveli kuitenkin omin jaloin häntä pystyssä aina seuraavaan tehtävään. Tästä syystä tuomari sitten epäilikin että Äksy on varmasti oikein kiva ja helppo koira kotona, niinkuin se onkin <3 Toisin sanoen se sai kuraa niskaan, mutta siirtyi aina seuraavaan tehtävään häntä pystyssä edelläni remmissä ikäänkuiin kysyen "mitäs seuraavaksi, joko jotain kivaa" ja sai taas kuraa niskaan :P
Yllätyksenä tämä ei tullut, mutta toki olisin toivonut olleeni väärässä :) Kuitenkin koira on edelleen se sama Äksy kuin ennen testiäkin, eikä se, että sen pehmeys on nyt todettu ihan ääneen, tee siitä sen huonompaa koiraa kuin se todellisuudessa on. Nyt tiedän, että olen osannut tulkita koiraani oikein.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti