Koe alkoi tottis-osuudella ja arvontalaulu raikui eduksemme ja saimme aloittaa seuraamisella. Pomo raukka vaan jännitti taas (paljon minua enemmän) ja oli vatsa kuralla jo siruntarkistuksen jälkeen. Itse seuruu osuus olikin sitten vain kalpea aavistus oikeasta osaamisen tasosta. Pomo ei pystynyt katsekontaktiin, kulki metrin päässä minusta ja otti valtavasti häiriötä ihmisistä ja esteistä ja kapuloista joiden ohi jouduimme useaan otteeseen kulkemaan kaavion aikana. Kaikki liikkeet herra suoritti, mutta vireestä tai kontaktista ei ollut tietoakaan. Tasamaa noudossa pudotti kapulan (kahdesti!!??) ennen luovutusta. Hyppynoudossa jouduin avustamaan palautuksessa, vain estenouto sujui niinkuin harjoituksissa. Eteenlähetys sai yleisön nauramaan, Pomo eteni n. 7m jonka jälkeen se alkoi hyppiä tasajalkaa ilmaan ja etsiä palloa. Maahan se sentään meni käskystä :P Kaikki liikkeet (jäävät ja noudot ym.) se kuitenkin suoritti ja sai siitä hyvästä 71pistettä, eli matka sai jatkua maastoon tuloksen toivossa.
Esineruutu oli aika hankalassa paikassa, umpimetsässä. Alue oli liputettu eikä siinä ollut mitään selkeää lähetyssivua. Itseni oli hankala hahmottaa ruutu, eikä koira onnistunut siinä minua paremmin. Treeneistä poiketen Pomo oli tässäkin suorituksessa jotenkin eksyksissä. Se fiksoitui yhteen nurkkaan ja kävi tarkistamassa sitä kerta toisensa jälkeen, ei irronnut ruutuun puoltaväliä syvemmälle. Aikani epätoivoisesti yritettyäni saada koiraa lähtemään syvemmälle suostuin kiipeämään vasempaan kulmaan, pois Pomoa selvästi häiritsevien toimitsijoiden läheisyydestä ja sitten onnistui. Vasemmasta reunasta, n. 10m lähetyspaikasta, kuusen alta, kiven päältä Pomo sitten nosti kumisen verkon. Vaikea esine, pelkäsin että miten se saa räpyläturvallaan sen kannettua pudottamatta mulle, mutta onnistui se. Työskentelypisteitä vähennettiin sen yhteen reunaan fiksoitumisen ja uppoomattomuuden tähden. Pomo oli muutenkin ruudussa vähän niinkuin yksinään, ei se oikeestaan tehnyt mulle töitä, mutta toi onneksi esineen kuitenkin :) Esineruutu: 26pist.
Henkilöhakuun pääsyä odoteltiin muutama tunti. Rata oli kallioisessa rinteessä ja maasto aika raskas, onneksi meidän rata oli vaan sen 100m pitkä. Oikealla lähetykse tehtiin kalliolle alas ja vasemmalle ylös metsäiseen mäkeen. Koiraa ei nähnyt oikeastaan kuin oikealle lähettäessä eikä sielläkään 50m asti. Ekat pistot etukulmiin Pomo teki hyvin ja tuli pois tyhjiltä itse. Vielä toinen lähetys oikealle, sekin tyhjä, ja sitten alkoi sooloilu. Pomo tuli pistolta, minusta näytti että se olisi merkannut mulle että siellä on ukko jossain ja lähetin sen samalle puolelle uudestaan, tästä lähetyksesä Pomo lähti etenemään jostain täysin käsittämättömästä syystä keskilinjaa ja painui vasemmalle puolelle. Se oli kadoksissa pitkään (kukaan meistä ei tiennyt missä se seikkaili näkyvyys oli niin huono) mutta saapui luokseni rulla suussa. Kytkin koiran liinaan ja ryntäsimme metsään. Pomo juoksutti meidän ylös kalliota (kaaduinkin liukkaalla kalliolla) ja vihdoin löysimme umpipiilolle jonka viereen Pomo kävi rauhallisesti maate. Sieltä nousi ensimmäinen Äijä. Piilokäytös korrektia. Paluu keskilinjalle ja lähetin taas oikealle. Sitten Pomo katosikin meiltä totaalisesti, moneksi minutiksi. Jossain vaiheessa joku näki sen vilaukselta ja sitten se tuli taas luokseni, rulla suussa, vasemmalta puolelta (se oli vaihtanut puolta jossain edempänä). Taas juostiin mäkeen, ehkä jonnekkin n. 70 etulinjasta ja 30m keskilinjasta, ja siellä kuusenalla makasi toinen Äijä. Tällä piilolla Pomo oli jo ihan puhki, en tahtonut saada sitä sivulle makuulta. Korrektisti se muuten käyttäytyi. Näin oli nostettu vaadittavat Ukot, kolmas jäi oikeaan takakulmaa, tarina ei kerro onko Pomo käynyt sielläkin. Ilmaisut se teki hyvin (maalimiesten kertomaa) oli kiertänyt piilon ja poistunut ja tullut suoraan luokseni rullineen.
Mutta yksikseen se henkilöhaussakin oli, ei se minua tai ohjeitani kuunnellut, onneksi sentään rullat toi ja vei mut näytölle. Motivaatio henkilöetsintään on kunnossa, mutta se tekee työt itselleen, ei minulle. Pisteitä henkilöetsinnästä 148.
Sama näkyi silti läpi koko kokeen. Yksikseen se kokeessa oli, ei mun kanssa. Käsittämätön koira, en oo päässyt sen pään sisään. Jotenkin se painetilanteessa aina toimii noin, enkä ole osannut sitä solmua avata. Ei silti, taitava koira. Harva pystyy HK1-koulariin edes ohjaajan kanssa, saati yksikseen :D Lopputuloksena 245pist ALO2 ja HK1-koulutustunnus.
ja kuten lupasin, näin on Pomolle asettamani tavoitteet saavutettu eikä herralla ole ikää vielä edes kolmea vuotta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti