Äksyn neljäs elinvuosi on ollut hyvä. Ensinnäkin se on saanut olla terveenä, silmien kaihiepäily kumottiin heti alkuvuodesta eikä mitään muuta, pienempääkään, ole ollut. Muutamat näyttelyt käytiin, tulokset vaihtelivat H:sta ERIin ja SA:han :D Luonnetestissä käytiin syksyllä ja tulokseksi saatiin huimat 26 pistettä, mutta tämä tulos ei yllättänyt minua suurestikkaan.
Tokossa Äksylle kertyi tänä vuonna startteja neljä, kaikki AVOimessa luokassa. Tuloksena kaksi AVO3, yksi AVO2 ja yksi AVO-1-tulos. Treenattu ei olla, kisoissa on käyty vanhasta muistista kokeilemassa kuinka kulkee, ja ihan OK se on kulkenut :)
Agilityssä osallistuttiin SM-kisojen joukkueradalle osana WeCAn mini-joukkuetta. Nollaratoja kertyi tänä vuonna vain 4 kappaletta, mutta mikä tärkeintä, yksi niistä oli agi-SERTin arvoinen suoritus.
Nollaratojen vähyyden yksi syy lienee se, että olimme useamman kuukauden sivussa kisakentiltä kontaktien uudelleenharjoittelun vuoksi. Sitä ennen suuri osa nollista kaatui kontaktivirheisiin. Pysäytyskontaktien opettaminen ei ollut helppa eikä nopeaa, mutta hauskaa se oli, ja koirakin tuntui nauttivan uuden oppimisesta. Tänä syksynä olenkin yksittäisiä valmennuksia lukuunottamatta treenannut Äksyn kanssa vain kontakteja ja keppejä (nopeutta ja leikkauksia sekä sisäänmenoja). Tämä on selvästi ollut hyvä taktiikka, sillä nyt koiralla on kisaradalla aivan eri vauhti kuin aikaisemmin. Intoa riittää ja Äksy on tehnyt kaikki kontaktit kisoihin paluun jälkeen hienosti.
Yhteenvetona Äksystä voisin todeta, että sille sopii se, että treenataan mahdollisimman vähän. Toki uusia asioita pitää opetella, mutta mitään vanhaa, jonka se jo osaa, ei kannata hinkata. Se kyllästyy alta aika yksikön. Agilityssä tullaan siis jatkamaan samalla taktiikalla, käydään tekemässä keppejä ja kontakteja ja kaikki ylimääräinen virta jätetään kisaradoille. Tavoitteena olisi saada joissain kisoissa aikaan se SERTin arvoinen suoritus. Tokossa yritämme saada AVOimesta luokasta vielä kaksi 1-tulosta, eli tavoitteena TK2. Loppuaika käytetään sitten VOIttajan liikkeiden opettelemiseen, vaikkei meitä välttämättä niissä kehissä ikinä nähdäkkään, mutta aikani kuluksi, ja Äksyn iloksi, aion sille liikkeet opettaa :)
Sitten murunen Pomeli. Pomo-herralla on ollut hieno toinen vuosi. Treenattu on ahkerasti monenlaista. Keväällä ja syksyllä leireiltiin haun merkeissä ja edelleen päätavoitteemme on jonain päivänä startata haussa. Koska siihen menee vielä vuosi jos toinenkin on ajan kuluksi harrasteltu muutakin. Hyvin ja osittain jopa loistavin tuloksin :D Tokossa startattiin syksyllä saaden ohjaajan jännityksestä johtuen "vain" ALO2-tulos. Pomon ykköslajiksi tuntuu nousseen kuitenkin agility. Ensimmäinen startti tehtiin heti 1,5v iän täytyttyä viime keväänä. Alku oli kangertelevaa ja herran oli todella vaikea keskittyä kisapaikoilla. Pikkuhiljaa kokemus on kuitenkin karttunut ja keskittymiskyky parantunut. Tuloksena tälle vuodelle (todellisuudessa puoli vuotta) hurjat 7 nollaa (ykkösissä kaksi hypärinollaa), joka nollalla palkintosija (lisäksi palkintosijoja myös 5-tuloksella) joista kaksi voittoja. Kakkosluokan nollat tulivat kolmesta peräkkäisestä startista! Pikkuhiljaa treenien suoritusvarmuus on siirtymässä kisaradoille. Pomon kanssa on älyttömän kiva kisata, se kun ei milloinkaan hermostu (toisin kuin Äksy :D ). Kun vielä saadaan treeneissä oleva vauhti siirrettyä kisasuorituksiin niin meidän ei todellakaan tarvi hävetä suorituksiamme kolmosissa.
Ensi vuoden tavoitteitakin olen miettinyt. Agilityssä Pomon alkuperäinen tavoite oli nousta sinne kolmosiin, mutta se kävi vähän turhan helposti. Siispä on asetettava uusia maaleja ja olkoon seuraava tavoitteemme agilityssä SM-nollien kasaan saaminen (eli suomeksi 7 nollatulosta kolmosluokassa), jos ei ensi kesään, niin sitten seuraavaan mennessä, nythän meillä on aikaa vain puoli vuotta.. Tokossa aiomme startata ensi vuonnakin, tavoitteena TK1. Lisäksi ensi vuonna on tarkoitus suorittaa BH-koe ja osallistua luonnetestiin. Hakutreenejä jatketaan edelleen, kokeeseen asti silti tuskin vielä ensi vuonna pääsemme :)
Oma vuoteni on ollut valtavan antoisa. Olen saanut nauttia mitä parhaasta treeniseurasta, hienoista leireistä ja huippuvalmennuksista pitkin vuotta. Agilityn saralla kehitys on ollut varmasti suurinta, kun olen keväästä lähtien käynyt Elina Jänesniemen valmennuksessa kerran kuussa. Tekemisessä on nyt aivan eri meininki, kiitos hänelle siitä! Lisäksi vuodenmittaan meitä ovat valmentaneet useampaan otteeseen Marjo Heino ja Heini Stenberg, sekä yhden viikonlopun verran Juha Orenius.
Koulutusohjaajan hommia olen tehnyt tänä vuonna sekä TVAPorissa Tokon osalta, että WeCAssa agilityn osalta. Kesällä tuli suoritettua tokon liikkeenohjaajakurssi ja muutamassa kokeessa on tullut jo liikkuroitua. Mukavaa hommaa :)
Ensi vuodelle on jo kalenteriin varattu Elinan valmennuksia joka kuulle, eli toivon mukaan kehitystä tapahtuu edelleen :) Tammikuussa on ohjelmassa koetoimitsijakurssi1 ja koetoimitsijakurssi2 (agility), ja niihin kuuluvan harjoittelun olen sopinut meneväni tekemään Lietoon ATT:n kisoihin helmikuussa. Myös agilityn koulutusohjaajakurssi sekä ratamestarikurssi ovat kalenterissa merkittynä.
Eiköhän siinä saada ensi vuosi kulumaan näiden hommien kanssa :D Tavoitteet on asetettu jotta on joku päämäärä johon tähtään ja jota varten treenaan. Sen saavutanko tavoitteeni ensi vuonna, sitä seuraavana tai koskaan, näyttää aika.
Tärkein tavoite on kuitenkin nauttia kaikista hetkistä yhdessä koirieni kanssa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti