Olen tiedostanut sen että meidän pitäisi saada kisarutiinia jotta tämä lukko saataisiin auki. Nyt on ollut vihdoin kevään kiireiden jälkeen vähän aikaa keskittyä Peliin ja kisaamiseen ja nyt se tuotti tulosta.
Käytiin ystävän kanssa Forssassa iltakisoissa ja tuloksena siis Pelille nollavoitto ja eka LUVA kakkosluokasta. Toinenkin rata (hypäri) oli tosi kiva, mutta siinä koira luiskahti putken väärään päähän kun jäin tupeksimaan paikalleni liian pitkäksi aikaa. Matkakumppani teki hypäriltä nollan voittaen sen ja niin Kirppu nousi kolmosiin, Onnea vielä Leena!
Koska olen flunssan kourissa edelleen, ei henki oikein tahtonut kulkea ja rataantutustumisessa jo tiedostin että on pakko luottaa koiraan ja siihen että se etenee itsenäisesti ja minä vaan yritän jotenkuten roikku perässä ja linjata sen menoa. Ehkä tällä flunssalla oli jokin tarkoitus, nimittäin se, että opin sen koiraan luottamisen konkreettisesti kun ei ole muuta mahdollisuutta. Peli eteni tosi määrätietoisesti ja päättäväisen varmasti kokoajan pyydettyyn suuntaan, suoritti itsenäisesti renkaat sun muut ja napsahteli kontaktien alastuloille odottamaan perässä laahustavaa ohjaajaa. Eli tämä oli puhtaasti Pelin tekosia tämä nolla <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti