Aikas rankka viikonloppu takana. Molemmat päivät tuli notkuttua lähes kokonaan Liedon Tuulissuolla ATT:n hallissa. Lauantaina kisasi Äksy ja sunnuntaina Pomo ja Rafiki.
Lauantai aamuna ehdin kuitenkin (heti päivän valjettua puoli 9) ottaa Pomon kanssa esineruudun. Ruudussa oli 5 esinettä, ja herra toi minulle siltä 3, esine per pisto. Vähän oli taas toisella esineellä haahuilua, mutta ei mitään kummempaa. Hyvin meni siis. Siirtynemme seuraavaksi eksaktiin kolmeen esineeseen ja joillain kerroilla lienee järkevää lopettaa sen yhden esineen jälkeen :)
Kun metsästä selvittiin pakkauduimme autoon Hanna-Marin ja koirien kanssa ja suuntasimme kohti Lietoa. Mini-3:n startit alkoivat yhden maissa. Eka rata oli hypäri ja siitä tuli hyl, tein vähän liian suurieleisen päällejuoksun kepeille ja Äksy jätti viimeisen välin tekemättä. Muuten olen rataan tosi tyytyväinen. Toiselta (agi-)radalta tuli 0, .-2 ajalla ja 16.sija :P Kolmas rata oli taas hyl, kun koira valitsi A:n putken sijaan. Kaikenkaikkiaan olen ratoihin erittäin tyytyväinen. Kahdella ekalla radalla (ja varsinkin ekalla hypärillä) Äksyllä oli hyvä draivi ja se katsoi eteensä ja irtosi määrätietoisesti jopa putkille. Kolmannella radalla se alkoi olla jo selvästi vähän väsynyt, ja vanha meininki pilkisteli hetkittäin, mutta kuitenkin radan suorittaminen sujui sen suuremmitta selkkauksitta. Ainoat huomautukset mitkä sain siltä, olivat haukahduksia, ei aikomustakaan käydä punttiin tai jäädä haukkumaan minua. Tämä oli erittäin positiivista ja erityisen onnellinen olen hienoista kontakteista. Kuten videolla näkyy, A:n kontakti on ihan napakka, eikä mitään älytöntä hidastelua edes huomattavissa :) Tässä siis video siltä nolla-radalta
Kotona olimme vasta 21 aikaan illalla ja aamulla kello soi armotta puoli 6. Suihkun läpi syöksyin uuteen kisapäivään. Sunnuntain kisoihin sain kaverikseni Sussen koirineen ja Ooppeli olikin taas aikas täynnä koiria :D Hauska muuten huomata, että Pojat (Pomo ja Rafiki) ovat jo ihan tottuneet toisiinsa, lenkkeily sujui kisapaikalla hienosti rinnakkain. Olin iloinen myös siitä, että Rafiki alkaa selvästi luottaa minuun ja käyttäytyi kisapaikalla tosi kivasti. Se ei enää paineistu läheskään samalla lailla ihmisvilinästä tai toisten koirien lähelle tulosta vaan keskittyy minuun. Totesimme Heidin (koiran omistaja) kanssa, että ehkä on parempi, että hän ei edes tule mukaan kisamatkoille, silloin koiralla ei ole tarvetta etsiä häntä katsomosta.
Ensin oli vuorossa kakkoset, Pomo jaksoi hienosti kaikki kolme starttia. Joka radalta tuli 5 ja ekalta jopa 3.sija. Virheet olivat pieniä. Ekalla radalla annoin epäselviä signaaleja ja Pomo meni ohi kepeistä, toisella radalla se ilmeisesti jätti keinun alastulon tekemättä (videolta ei näy ja tuomari ei kysyttäessä muistanut mistä 5 tuli) kolmannella (hypäri) ahnehdin ja jätin koiran selkäni taa ja se tuli ohi renkaasta. Mutta kokonaisuutena olen kuitenkin tyytyväinen, Pomon keskittymiskyvyttömyys on nyt taaksejäänyttä elämää, ja hienosti Herra jaksoi kaikki kolme rataa mennä. Pomo on selvästi tietoinen siitä, että se täytti 2 vuotta, eikä ole pentu enää :D Tässä Pomon hypäri-rata
Iltapäivällä kisasivat sitten ykköset, ohjelmassa oli kaksi agility-rataa. Rafiki ei ollut moksiskaan monen tunnin autossa odottelusta, pursusi toki intoa, mutta keskittyi hienosti kun tein sen kanssa hiukan tottista ennen omaa vuoroa. Haukku irtosi aika herkästi, ja annoinkin sen sitten muutaman kerran räykyttää oikein kunnolla. (Rafikin päälaji on PK-haku ja sitä nostetaan treeneissä haukulla) Herätän varmasti hilpeyttä agilityporukassa, kun pyydän koiraani haukkumaan minua, kehun sitä siitä ja sitten kun pyydän sen sivulle se hiljenee ja radalla se on aivan hiljaa :D Anne Savioja oli tehnyt kivan radan, muutama tarkka paikka (ettei koira lipsahda väärälle esteelle) mutta muuten suht suoraviivaista menoa. Kepeille joutui vähän jarruttamaan, kun koira syöksyi putkesta kohtalaisen kovaa vauhtia, mutta hienosti sekin sujui. Rafiki teki siis ekalta radalta 0-tuloksen. Tämä on sen ensimmäinen LUVA-0. Yhteisiä startteja meillä takana 4 ennen tätä ja treeniä muutama kuukausi, kerta viikossa periaatteella. Toisella radalla Rälsä tiputti heti ensimmäisen riman, ja tämän jälkeen lähdin etenemään "koita pysyä perässä" periaatteella, Rata sujui ihan kivasti, toisen riman koira radalta vielä mukaansa nappasi, mutta hyvin lähti ohjauksiin, irtosi putkille ja teki hyvät kepit. Tässä vielä se 0-rata.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti