Nina Mannerin tokokoulutus

Me ollaan kuljettu mönkään menneen toko-kokeen jälkeen murheen alhossa tokon suhteen. Ei ole ollut motivaatiota tehdä mitään kun paikallaolo on täysin rikki. Onneksi sain paikan Mouhijärvellä pidettyyn toko-koulutukseen jossa kouluttajana oli Nina Manner.

kaikki kuvat Tuisku Laine

Koulutus oli kaksi päiväinen ja molempina päivinä jokaisella koirakolla kaksi 20minuuttia treeniaikaa. Käytin ensimmäisen paikallaolon ruotimiseen. Pelin kanssahan paikallaoloa ei ole juurikaan treenattu. Minä kun kuulun vanhaan kansaan ja olen sitä mieltä että paikalla olo vaatii vaan hallintaa ja jos se on kunnossa niin muuta ei tarvita. piste. Niin. Tämähän toimi niin kauan kun minä olin näkyvissä. Hallinta riitti ja koira makasi aloillaan. Nyt kun olen siirtynyt piiloon ovat ongelmat alkaneet. Koira on todella levoton ja reagoi kaikkiin ärsykkeisiin mitä ympäristöstä tulee. Kokeessa homma kaatui siihen että paikallaolossa oli seurana kaksi koiraa joista toinen lähti ja toinen vinkui. Peli oli kuin viulunkieli, reagoi jokaiseen ääneen mitä hallissa kaikui, nytkähteli, ryömi, ÄÄNTELI??!!! makasi kyllä, kun tiesi että niin tulee tehdä, mutta nollillehan se meni ja siihen se meidän ykkönen AVOsta sitten kariutui.

Tehtiin ensin ihan vaan jättö ja minä jäin näkyviin. Peli oli todella jännittynyt, hengitys oli pinnallista, se nytkähteli kaikista äänistä ja oli kokoajan sitä mieltä että kohta kutsutaan tai tehdään jotain. Lopulta se sitten luovutti ja laski pään maahan josta kehuttiin. Etutassujansa Peli siirtelee herkästi, vaihtelee lonkalle ja pois, nostaa ja laskee päätään...on siis kaikella lailla todella levoton. Lopulta palkattiin sitten tasaiseta hengistyksestä, levollisesta makuusta pää maassa. Nyt on määrä opettaa kotona erillisenä pään laittaminen maahan käskystä, näin sillä olisi selkeä tehtävä jota suorittaa. Siihen tuodaan sitten häiriötä ja tehdään siis erillään. Lisäksi paikallaoloja pitkinä, niin että olen näkyvissä ja huomautan jos siirtelee jalkoja tai haistelee. Palkaksi rauhalinen ruokapalkka ja koira autoon. Mahdollinen muu treeni tehdään vasta pienen tauon jälkeen, niin että koira ei paikallaolossa odota sitä mieluisampaa kiihkeää tekemistä. Mielentila siis rakennetaan uusiksi.



Lauantain toisessa sessiossa otettiin sitten meille uusia juttuja. Jos kaikkea ei tarvitsisi tehdä "perse edellä puuhun" tekniikalla :)
Ensin merkkiä. Se toimi niinkuin olisi joskus moista tehty :D Koiraa pannasta kiinni, Nina näytti merkkiä, ja minä sanoin "merkki" ja koira ampui merkille. Top-käskyllä pysäytys ja Peli pysähtyi oikeastaan aikas täydellisesti merkin taa josta pallo palkaksi. Näitä muutama toisto. Vauhtitreeniä ei tarvinnut eikä varmaan tarvikkaan tehdä, se kun tulee tuolta tytöltä ihan ilmankin. Se kun tuppaa tekemään kaiken aina täysillä :)

Erikseen tehtiin sitten naksulla merkin tarjoamista noin metrin päästä ja paikkaa merkillä. Siihen olisi nyt sitten tarkoitus liittää toinen merkkiä tarkoittava sana, eli että osaa läheltä tarjota sen merkin takana suorana olevan asennon jolla tehdään pysäytys. Eli näin saan kaksi samaa asiaa tarkoittavaa, toinen toistaan tukevaa vihjettä merkille.



Toiseksi tehtiin ohjatun alkeita. Kaikki kolme kapulaa, keskimmäinen oikealla paikallaan ja sitten itse nakeltuna oikea ja vasen yli viidessä metrissä sivuilla. Jos on jommalle kummalle enemmän menossa niin lähetetään vastakkaiselle. Alusta asti pitää kuunnella ja olla ohjattavissa. Heti siis kaikki kolme kapulaa, noudettavat 90-astetta ja yli 5 metriä etäisyyttä merkistä. Siitä sitten pikkuhiljaa taaemmas ja itse kauemmas merkillä seisovasta koirasta.



Sivusta seuranneena nappasin myös hyviä ideoita merkin jatkotreeniin. Merkin lähellä kapuloita, leluja, ihmisiä, kosketusalustoja...siitä huolimatta pitää mennä sille merkille. Näin taas ne kokeessa 10 metrin päässä olevat kapulat ovat itseasiassa aika helppo tehtävä, kun treeneissä tehdään paljon isommalla häiriöllä. Myös seuruuseen, alun keulimiseen, pelkkää vasemman jalan siirtelyä eteen-taa ja askelia alussa taakse...koira siis kuulolle ensiaskeleesta lähtien.

Sunnuntaina treenattiin ekassa sessiossa noudon luovutusasennon suoruutta. Tai sitä piti treenata mutta kun sitten tajuttiin että se eteentulo oli vino ihan pelkältäänkin, ilman kapulaa :P Lienee "hajonnut" kun ei olla aikoihin tehty. Otan koiran eteen vain PK-luoksetulossa ja alokasluokassa, eli suorassa luoksetulossa. Pysäytyksistä, mitä on nyt pääasiassa tehty, koira tulee suoraan kiertäen sivulle. Niinpä eteentulotreenit mukaan kuvioon ja siihen tarkkuutta. Läheltä naksulla korjaamista vinosta lyhyeltä matkalta, ensin käsiapua mukaan ja siitä nopeasti eroon ja tarjoomisen kautta. Itse nouto sai kehuja, hyvä vauhti ja siisti ja nopea kapulaan tarttuminen. Lisäksi luovutukseen treeninä koira maahan kapula suussa, itse eteen seisomaan niin että koiran etukäpälät ovat loppuasennon oikeassa paikassa ja koiran pitää vaan nousta istumaan maasta ja loppuasento on valmis. Tällä saadaan sitä paikkaa vahvistettua ja lisäksi suunnattua palautus alhaalta ylös, niinkuin Pelillä kyllä hyvin onkin :)
Lisäksi tehtiin oikealla kääntymistreeniä ja hidasta kävelyä. Näissä tarkkuutta omaan toimintaan. Eli käännöksissä muutama lyhyempi askel ennen käännöstä ja tällä koira "kuulolle" ja sitten nopeammin se koiranpuoleinen jalka siihen käännökseen, nyt mulla tulee siinä ikäänkuin pysähdys ja nopeasti reagoiva koira tarjoaa jo perseensä maahan. Hitaaseen kävelyyn lyhyempi askel ja taajempi tempo, nyt ollut hidas tempo ja pidempi askel (jossa koira taas tuppaa tarjoamaan sitä istumista jokatoisella askeleella) ja samalla pientä kurvia oikeaan niin että itse kävelee hitaammin mutta koira on silti paremmin liikkeessä. Tähän harjoitukseen Peli reagoi todella hienosti.


Toisen session käytin sitten tunnariin. Tuohon MUN ongelma liikkeeseen :) Oman piilotusta on nyt ahkerasti tehty metsässä ja pihassa. Metsässä löytää oman kepin väärien joukossa ja oman kävyn väärien joukosta. Tunnaria on piilotettu sitten metsässä ja ruohikossa ja kivikossa ja jokapaikassa. Aikas hyvin jaksaa etsiä (ei heti luovuta) ja nuuskuttaa oikein kuuluvasti. Nyt tehtiin ensin muutama oman piilotus ja sen jälkeen lisättiin matkan lähialueelle kasa. Oman etsimiset meni hyvin. Kasan lisäyksen jälkeen, kun ei heti löytyt omaa, yritti tuoda kasasta. Asiaan ei reagoitu mitenkään, uusi lähetys. Toi uudestaan kasasta. Sitten koira sivulle, ei mitään numeroa asiasta, kävin näyttämässä sitä piilotettua omaa "täällä se on höpsö" ja kas, sieltä se sitten osattiinkin etsiä :) Tämän jälkeen uudestaan sama homma, eri piilo, nyt kävi katsomassa kasaa mutta totesi heti että ei ole omaa siellä ja jatkoi etsintää ja löysi oman piilosta. Jaksoi upeasti etsiä pyytämättä apua multa, pitkäänkin, ja löysi joka kerta oman. Tällä systeemillä nyt tehdään, ulkona. Ensin aina 1-2 oman piilotusta, sitten kasa ja sen lähelle oma piiloon. Välillä oman piilotusta pitkältä matkalta, koira kiihdytetään vauhdilla ja silti pitää keskittyä, voi käyttää myös putkea vauhdintuojana. Kasa pienenee ja harvenee ja oma on aina piilossa. Lopulta niin että väärät kisanomaisesti rivissä/kellossa ja oma siinä rivissä/kellossa mutta piilossa. Eli oman joutuu AINA etsimään nenällä. Oman piilopaikkaa tulee myös vaihdella, Peli kävi selvästi aina ensiksi tarkistamassa paikan jossa oma oli edellisellä kerralla ollut, eli tämäkin asia pitää huomioida treeneissä :)



Näitä ja paljon muuta saadaan treenata, onpahan juoksujen ajaksi tekniikkaa treenattavaksi ihan kotosalla :) Edelleen on siis tavoitteena se TVAn arvo eikä se ole ollenkaan poissuljettu asia :)