Äksylle tripla ja Peli hakuilee

Käytiin eilen Äksyn kanssa kisaamassa vikat aksakisat tälle vuodelle. Lopputuloksena loistava lopetus tälle vuodelle, tripla-nolla! X-box oli agiradoilla hieman nahkea, hypärillä sitten oli jo vauhtia, ja parilla pelastuksella päästiin sekin virheettä maaliin. Radat muutenkin sellasta perusÄksyä, ei mitään hohdokasta mutta kelpo menoa kumminkin. Nyt on siis SM-tulokset kasassa kun ne viimeiset puuttuvat aginollat saatiin eilen kasaan :)

Äksyn agikausi on ollut ihan hyvä. Me on löydetty toisemme radalla ja sen kanssa kisaaminen on nykyään pääasiassa nautinnollista. Harvoin tulee eteen ratoja joissa en osaa sitä ohjata, toki virheitä tai oikeammin virhearvioita (koiran vauhdista tai irtoamisesta) välilä tulee tehtyä ja ne johtavat virheisiin tai hylkäämiseen, mutta pääosin sen kanssa selviää paikassa kuin paikassa. Varmuutta on saatu tällä kaudella valtavasti lisää, omat ajoitukset on parantuneet ja ohjaus muutenkin, näin koirakin voi siihen luottaa ja se näkyy :)
Viimevuoden 0-prosentti on n.41, SM-kisojen jälkeisellä ajalla 45%. Syksyyn mahtuu yksi tupla- ja yksi tripla-nolla, ja viime keväälle se yksi voittokin (josta SERT-H). Oikein hyvä kausi siis Räksyttimellä, ensi vuoden tavoitteena on kerätä niitä valio-SERTejä ja osallistua ekaa kertaa yksilö-SM:iin.

Tänään aamulla oli sitten hakutreenit. Mentiin pitkästä aikaa Harjavallan hakuradalle, siellä kun näkee koiran työskentelyn kokoajan. Peli on tehnyt koko syksyn hajuhakuja ja olen sen nyt muutamissa treeneissä hajun saamisen jälkeen pyytäny lähetysasentoon ja lähettänyt äijälle. Nyt, kun maasto oli "helppo" ja näkyvyys hyvä, päätettiin että neiti palaa hajun saatuaan keskilinjalle asti. Ensimmäinen Äijä, etukulmassa ja haju käytiin hakemassa muutaman metrin päästä, kun koira tarjosi (vanhasta oppineena) sivulletulon kehuin ja palattiin keskilinjalle juoksujalkaa. Siinä lähetysasento, käsky "ÄIJÄ" ja pentu metsään. Se eteni hienosti piiloa edeltävälle risukasalle ja jäi siihen ihmeissään seisomaan "tässähän se oli??!!" odotin hiljaa, annoin sen miettiä, ja se tajusi kuin tajusikin avata nenänsä ja sai hajun ja löysi äijän ja palkan. Seuraavalle äijälle sama juttu, käytiin hakemassa haju, palattiin keskilinjalle, lähetys ja löytö. Koira eteni suoraan, määrätietoisesti ja käyttäytyi piilolla korrektisti. Sama toistui myös kahdella viimeisellä äijällä. Nyt Peli pääsi nauttimaan vauhdista, se kun rakastaa juoksemista. Se oli ihan haljeta innosta kun sai juosta metsässä ja tehdä samalla töitä. Oli kerrassaan pätevä pentu <3
Nyt ruvetaan tekemään tätä samaa vaikeammissa maastoissa, Peli selvästi hoksasi homman idean. Pikkuhiljaa eteenpäin, toivottavasti lumitilanne pysyy tällaisena ja päästään metsään vielä moneen kertaa, unelmoin siitä että voitais treenata koko kevättalvikin :)